Oikeita ja sepitteellisiä meriseikkailuja

Kesäiselle lukulistalle päätyi kaksi vanhempaa kirjaa. Toisessa seikkaillaan veden alla ja päällä tarkoituksella. Toisessa pudotaan veden varaan yleensä vain satunnaisesti. Toinen edustaa aitoja merimiesmuistelmia, toinen taas vauhdikasta viihdekirjallisuutta.

Sven Bris kertoo muistelmissaan merimiesuransa alkutaipaleesta purjelaivoilla. Clive Cussler sijoitti jännärinsä tapahtumat Havaijin vesille.

Clive Cussler: Syvyyksien saalistajat.

Suom. Hilkka Pekkanen. Alkuteos The Hawaiian Vortex. WSOY 1982.315 s.

Sven Bris: Då seglade vi. Söderström & Co 1975. 118 s.

Clive Cussler (1931-2020) teki läpimurtonsa jo 1970-luvulla vedenalaiseen maailmaan sukeltavalla teknotrillerillä Nostakaa Titanic! (Raise the Titanic! 1976). Teknologia on Cusslerin jännitysromaaneissa aina suuressa roolissa. Niin tässäkin teoksessa. Cussler on itse palvellut Yhdysvaltain ilmavoimissa mekaanikkona Korean sodan aikana, mutta meren tutkimus on ollut hänelle vuosikymmenien mittainen omakohtaisen kiinnostuksen kohde. Jätettyään asevoimat Cussler työskenteli copywriterina mainosalalla ja 1973 hän sai julkaistua ensimmäisen romaaninsa. Ensimmäisen tietoteoksensa Cussler julkaisi 1996.

Cusslerin kirjoissa vuosikymmeniä seikkaillut Dirk Pitt on päähenkilö myös Syvyyksien saalistajissa. Tässä kirjassa Pitt on vielä majuri eikä Merentutkimuslaitos NUMA:n johtaja, mutta majuri Pitt ei ole töissä, vaan lomailee Havaijilla.

Auringonotto rannalla keskeytyy, kun Pitt havaitsee jotakin kellumassa meressä. Hän ui noutamaan sen ja löytää Yhdysvaltain asevoimien sukellusveneeseen kuuluvaa materiaalia, jonka mukana seuraa huolestuttava lokikirja. Näin Pitt päätyy mukaan selkkaukseen, jossa etsitään kadonnutta upouutta ydinsukellusvenettä ja yritetään selvittää monen muunkin samalla merialueella jäljettömiin hävinneen aluksen kohtaloa.

Asian tutkiminen ei ole jonkun mieleen ja Pitt yritetään ottaa hengiltä pariinkin kertaan. Siinä ohessa polkaistaan käyntiin toimenpiteitä ydinsukellusveneen takaisin saamiseksi ja Pitt ehtii tapailla vanhaa heilaansa ja tutustua uuteen hemaisevaan hemaisevaan typykkään. Loppuratkaisu on kunnon rytinää.

Tällaisissa toimintaviihderomaaneissa ei odotusarvona ole mikään syvällinen ihmiskuvaus. Silti Pittin ja tarinan pääpahiksen tyttären ihastuminen toisiinsa oli jopa toimintapläjäyksen ihmissuhdekuvaukseksi epäuskottava ja tyhjän päälle rakentunut juonikuvio. Lopussa Pitt kavereineen suoriutuu myös vähän liian isoista fyysisistä ponnistuksista vähän liian suuren verenhukan ja kolhujen jälkeen, että voitaisiin puhua uskottavuudesta. Mutta kyllä tällaisen vesielementissä liikkuvan toimintajännärin kanssa tylsä laivamatka Turun ja Ahvenanmaan välillä sujuu paljon rattoisammin.

Sven Bris sen sijaan kertoo muistelmissaan Då seglade vi merimiesurastaan. Bris (1908-1994) lähti viisitoistavuotiaana merille vuonna 1924 ja ehti työskennellä muutamalla purjealuksella. Bris (alun perin Johansson) oli syntyisin Vårdön Väderskäriltä, joka sattuu olemaan myös eräänlainen esikuva Anni Blomqvistin Myrskyluodolle.

Bris kertoo mukaansatempaavasti työstä ja vapaa-ajasta laivoilla ja satamissa. Talveksi hän yleensä joutui etsimään muita töitä purjehduskauden päätyttyä. Hän on varsin ennakkoluulottomasti tarttunut toimeen kuin toimeen.

Kirjassa on elävää kuvausta merimiesten perinteistä ja uskomuksista jokseenkin sata vuotta sitten. Kirja keskittyy Brisin uran alkuvuosiin ja päättyy 1930-luvulle. Bris jatkoi uraansa merillä ja opiskeli alaa eteenpäin ja eläköityi merikapteenina. Kaukaisin paikka, missä hän pääsi noina varhaisina vuosinaan käymään, oli Jamaika. Pääosa purjehduksista tapahtui Itämerellä, mutta myös Lontoo tuli tutuksi.

Eräs merenkulkuun liittyvä uskomus on ollut, että alkujaan jonkin muun väriseksi maalattua laivaa ei saisi maalata mustaksi eikä ainakaan vieraassa satamassa, sillä laiva, jolle näin tehtäisiin olisi tuhon oma. Bris oli miehistössä kolmella laivalla, joiden väri muutettiin mustaksi ja kaikille näille laivoille kävi huonosti. Hän kuvaa yksityiskohtaisesti tilanteen kehittymistä laivoja kohdanneissa onnettomuuksissa.

Osa purjehdustermistöstä meni ruotsinkielisessä tekstissä yli ymmärryksen. Muutamat ilmaukset kuvauksissa reissuilta maailmalla olivat sellaisia, että nykyään niitä ei ehkä ainakaan joka paikassa pidettäisi salonkikelpoisina, mutta noin 50 vuotta sitten kirjan ilmestyessä näkemykset ovat olleet toiset. Muistelmat ovat suorasukaiset ja Bris kertoo hyvin avoimesti esimerkiksi, miten hänen avioliittonsa karahti karille.

Kaiken kaikkiaan Då seglade vi oli erittäin mielenkiintoista luettavaa purjelaivojen aikakauden ehtoopuolelta. Paikoin kirja oli jännittävämpi ja vetävämpi kuin moni seikkailuromaani.

 

Kulttuuri Kirjat

Ukraina vei voiton ilmailu-5-ottelussa

Ilmailu-5-ottelun päätöspäivä oli helteinen. Päätöslaji eli pakokilpailu käytiin ulkosalla. Ensin oli vuorossa esterata, sitten suunnistus, molemmat lajit auringon paahteessa. Niin osallistujat kuin toimitsijatkin olivat varautuneet vesipulloin ja lippalakit ja muut päähineet olivat suosittuja.

Tikkakosken uudehkolla esteradalla on kaksi kaistaa, joten kilpailijat starttasivat pareina. Ensimmäisessä parissa oli hyvin nopea brasilialainen ja hyvin hidas tanskalainen. Thiago Goulart Gomes Oliveira teki pohja-ajan 1.45,0.

Seuraavassa lähdössä kokonaiskilpailua johtava Ukrainan Dmytro Kmetjuk teki prikulleen saman ajan. Tämän jälkeen radalle pinkaissut Suomen Lauri Ikonen teki tuloksen 1.57,9, joka tässä vaiheessa riitti neljänteen tilaan.

Ukrainan Dmytro Kmetjuk voitti miesten kokonaiskilpailun. Takana tulee Liettuan Mindaugas Kumetaitis.

Kärjen järjestys meni uusiksi, kun radalle pääsi Ukrainan Jaroslav Vasiuta. Hän suoriutui radasta aikaan 1.43,7.

Seuraavissa lähdöissä ei nähty kärkeä uhkaavia suorituksia, mutta kylläkin vaikeuksia irlantilaisella pöydällä, rohkeusesteellä ja koskenkivillä. Esteenvalvojan pillin vihellystä kuului myös siksak-esteeltä.

Sitten tuli  Ukrainan Vadim Rud ja porhalsi radan uuteen kärkiaikaan 1.42,1. Mutta eipä aikaakaan, kun viimeinen ukrainalaisista kilpailijoista pyyhälsi vielä kovempaa. Myhailo Bezuhlyille merkittiin ajaksi 1.41,9.

Myhailo Bezuhlyin meno oli lennokasta.

Bezuhlyille lankesi tällä tuloksella 1092 pisteen potti. Rud sai pisteitä 1088 ja Vasiuta 1056. Ikonen parhaana suomalaisena oli lopulta yhdeksäs ja sai 772 pinnaa.

Naisten sarjassa ensimmäisessä parissa startannut Brasilian Luana Beatriz Teixeira Leite teki hyvän ajan 2.26,1. Naisten ja miesten tulokset eivät ole keskenään vertailukelpoisia, sillä naisten sarjassa radalla ohitetaan yksi este ja muurilla ja irkkupöydällä  edessä on pieni koroke helpottamassa esteen ylitystä.

Pian kärkeen tuli uusi nimi. Suomen Roosa Ojalehdon parina startannut Ruotsin Johanna Espert Kestola sai tuloksen 2.17,8. Seuraavassa parissa Brasilian Jullyana Alves do Nascimento Canedo nokitti: 2.14,4.

Johanna Espert Kestola piti vauhtia esteradalla ja suunnistuskessa.

Canedo sai pitää hetken johtoasemansa. Toiseksi viimeisinä radalle ampaisivat Liettuan Vaiva Pestininke ja Brasilian Ellen Caroline Santos de Souza. Ellen johti naisten kokonaiskilpailua. Pestininke teki kelpo ajan 2.33,8, mutta ykkönen oli Ellen tuloksella 2.07,9. Pestininken sijoitus oli viides. Ellenin pistetili karttui 1292 pojolla. Canedolle liikeni 1162 pinnaa ja Kestolalle 1094.

Suomen ykkösnainen Heini Pelto oli seitsemäs. Pellon aika oli 2.35,8 ja pisteet 734.

Suunnistus pidettiin varuskunnan lähimaastossa. Ratojen suunnittelusta vastasi suunnistusseura Vaajakosken Terä, joka laati radat myös vuonna 2022 Tikkakoskella pidettyihin ilmailu-5-ottelun MM-kilpailuihin.

Tässä lajissa suomalaiset pääsivät loistamaan. Ensimäisenä metsästä maaliin saapui Kmetjuk. Hänen aikansa oli 44.42,0. Lauri Ikonen saapui toisena maaliin hyvällä ajalla 47.46,0 mutta kolmantena maaliin saapunut Valter Mårtenson teki ajan 43.32,0 ja sitä ei kukaan pystynyt lyömään. Mårtenson tuli viimeisille rasteille hyvissä voimissa. Pisteitä hän sai 1147. Kmetjukille pisteitä tuli 1130 ja Ikoselle 1084.

Valter Mårtenson voitti suunnistuksen.

Suomalaisia oli lopulta kahdeksan parhaan joukossa viisi. Konsta Virtanen päätyi sijalle viisi, Sami Väistö sijalle seitsemän ja Esapekka Kinnunen sijalle kahdeksan.

Naisten sarjassa etevin suunnistaja oli  Kestola. Hänen voittoaikansa oli 46.21,0. Suunnistuksessa naisilla oli osittain eri rata kuin miehillä, joten miesten ja naisten aikoja ei voi verrata toisiinsa. Liettuan Pestininke tuli toiseksi ajalla 46.40,0. Kolmas oli Suomen Heini Pelto, joka oli yhtä hymyä maalia lähestyessään. Pellon aika oli 49.03,0.Kestolan pistesaalis oli 1120, Pestininken 1115 ja Pellon 1109.

Suunnistus ei ollut suinkaan läpihuutojuttu. Muutama kilpailija diskattiin virheellisen suorituksen vuoksi ja kaksi kilpailijaa oli harhaillut metsässä niin kauan, että toimitsijat lähtivät hakemaan heidät pois – ja ottivat vesipulloja mukaansa. Metsästä etsittävät kirjattiin keskeyttäneiksi. Muuan kilpailija selviytyi pitkäksi venyneeltä metsäreissultaan omin neuvoin maaliin, mutta tulos oli niin kehno, että pisteitä sai pyöreät nolla.

Kokonaiskilpailu ratkesi siten, että naisten avoimen sarjan voitti Ellen Caroline Santos de Souza. Heini Pelto sai hopeaa ja Johanna Espert Kestola pronssia.

Ellen Caroline Santos de Souza tutkii karttaa

Miesten avoimessa sarjassa kulta meni jälleen Dmytro Kmetjukin palkintokaappia koristamaan. Jaroslav Vasiuta sai hopeaa ja Lauri Ikonen pronssia.

Miesten avoimessa joukkuekisassa kultaa vei Ukrainan ykkösjoukkue ja hopeaa Ukrainan kakkosjoukkue. Suomen ykkösjoukkue ylsi pronssille. Naisten avoimen joukkuekisan voitti Brasilia, toiseksi tuli Liettua ja kolmanneksi Suomi.

Alueellisessa kisassa, johon laskettiin Itämeren maat, miesten sarjassa Suomen ykkösjoukkue vei voiton, Ruotsin ykkösjoukkue tuli toiseksi ja Liettua kolmanneksi. Alueellisessa henkilökohtaisen kisan voittaja oli Lauri Ikonen toinen Ruotsin Christian Johansson ja kolmas Suomen Sami Väistö.

Alueellisessa naisten sarjassa joukkuevoiton vei Liettuan ykkösjoukkue, Suomi tuli toiseksi ja Ruotsi kolmanneksi. Henkilökohtaisessa kilpailussa ykkönen oli Pelto, kakkonen Kestola ja kolmonen Pestininke.

Heini Pelto hassutteli viimeisiä rasteja lähestyessään..
Puheenaiheet Liikunta