Heini Pelto otti johtopaikan ilmailu-5-ottelussa

Sotilasilmailun viisiottelun alueelliset kilpailut alkoivat tänään Tikkakoskella varsin lämpimässä säässä. Avauslaji oli ilmapistooliammunta, mutta se järjestettiin varuskunnassa, joten sitä ei tällä kertaa päässyt seuraamaan.

Päivän toinen laji oli kalpamiekkailu ja se järjestettiin Tikkakosken liikuntahallissa, eli sinne pääsi katsojaksi. Katsottavaa riitti, sillä miekkailu alkoi puolen päivän aikaan ja  viimeiset matsit saatiin päätökseen noin kahtakymmentä yli kuuden.

Lauri Ikosen ja Jaroslav Vasiutan kohtaaminen päättyi Vasiutan voittoon.

Ammunnan tulokset on kyllä julkaistu ja miesten sarjassa voiton vei odotetusti Ukrainan Dmytro Kmetjuk, joka 20 laukauksella sai 187 pistettä. Toiseksi tuli Suomen Esapekka Kinnunen tuloksella 179 ja kolmanneksi Brasilian Damis da Silva Oliveira tuloksella 176.

Viisiottelussa jokaisen lajin tulokset pisteytetään ja ottelupisteitä Kmetjuk kuittasi 1155. Kinnunen avasi pistesaldonsa 1005 pinnalla ja Damis sai 990 pistettä.

Brasilian joukkueessa on tällä kertaa peräti kolme miestä, joiden jälkimmäinen sukunimi on Oliveira, joten selvyyden vuoksi da Silva Oliveirasta käytetään hänen etunimeään Damis. Brasilialaiset käyttävät urheilussa usein etunimiä moniosaisten sukunimien sijasta.

Suomalaisista kympin sakkiin pääsivät myös Sami Väistö ja Konsta Virtanen. Väistön ja Virtasen tulokset olivat 171 ja 169 pistettä taulussa, ottelupisteitä herrat saivat 915 ja 885.

Suomen ykkösjoukkue Lauri Ikonen, Sami Väistö ja Konsta Virtanen laulelivat Ateenalaisten laulua Suomen kakkosjoukkueelle.

Naisten sarjassa Suomen Heini Pelto aloitti vahvasti. Pohjan ampumatulos 177 pojoa oli parhain selvällä erolla toiseksi tulleeseen Brasilian  Luana Beatriz Teixeira Leite. Luanan tulos oi 165 pistettä. Naisten sarjan kolmostila meni sekin Brasiliaan. Ellen Carolinen Santos de Sousa teki tuloksen 162 pistettä. Pelto sai ottelupisteitä 1005, Luana 825 ja Ellen 780.

Ampumakilpailussa ilmeni joitakin teknisiä ongelmia. Sähköinen tulosjärjestelmä ei rekisteröinyt kaikkia laukauksia. Ongelmasta kärsineet kilpailijat saivat mahdollisuuden uusia nämä laukaukset, mikäli kyse oli tosiaankin rekisteröintivirheestä eikä ohilaukauksesta.

Miekkailun viralliset lopputulokset eivät vielä olleet nähtävänä tätä kirjoitettaessa, mutta selväksi kävi kisa mittaan, että Heini Pelto voitti naisten sarjassa tämänkin lajin, sillä hän napsi eniten voittoja miekkailuradalta.

Heini Pelto (oikealla) aloitti viisiottelun voittamalla ammunnan ja miekkailun. Tässä vastustajana Liettuan Ieva Mazlekaite. Mikko Honkasalo tuomaroi.

Miesten sarjassa kärkipaikoille ylsivät Ukrainan Jaroslav Vasiuta ja myös Suomen Lauri Ikonen ja Ruotsin Valentino Dordevic kuuluivat kärkipäähän. Vasiutalla oli väliaikatulosten mukaan kellon lähestyessä kuutta 22 voittoa tilillään.

Naisten sarjan osanottajamäärä oli sen verran pienempi, että naisilla oli miekkailussa kaksi kierrosta. Heini Pelto oli ensimmäisellä kierroksella paras 13 voitollaan ja toinen kierros sujui myös samaan tyyliin.

Puolustusvoimien valmennuksen johtaja Jouni Ilomäki oli ilahtunut myös tuoreen viisiottelijan Konsta Virtasen suoriutumisesta miekkailussa.

”Miten tuo Konsta voi olla noin hyvä miekkailussa? Hänhän on vasta aloittanut ja hänellä on nyt jo 15 voittoa”, Ilomäki päivitteli.

Lajin pistetaulukoiden mukaan Vasiuta saisi 22 voitolla noin 1076 pistettä. Tonnin raja on asetettu siten, että jos ottelija voittaa 70 prosenttia vastustajistaan, hän saa tuhat pistettä. Yksittäisen voiton pistearvo riippuu siitä, paljonko kilpailussa on osanottajia.

Kilpailu jatkuu koripallon käsittelyllä ja esteuinnilla. Uinnissa ennakkosuosikki on Kmetjuk. Hän voitti maailmanmestaruuden 2022 ja oli uinnissa ylivoimainen.

Tulostaulu kiinnosti tanskalaisia ja Roosa Ojalehtoa
Hyvinvointi Liikunta

Juhannussalon juurelta

Juhannussalko Kastelholmassa.

Eilen oli juhannusaatto ja aika monella ruotsinkielisellä ja kaksikielisellä paikkakunnalla pystytettiin juhannussalkoja. Niin täälläkin. Töiden vuoksi en päässyt oman kylän juhannussalon pystytystä katsomaan. Lähdimme työporukalla töiden jälkeen sen sijaan Kastelholmaan.

Kastelholman juhannusaatto on turistitapahtuma, mutta se oli meille aikataulullisesti  sopiva, sillä siellä salon pystytys oli vasta kahdeksalta illalla. Kastelholmassa juhannussalon koristeisiin kuuluvat kruunut tuotiin saattueessa. Tai oikeastaan, jos tarkkoja ollaan, juhannussalko ei ollut Kastelholman linnan pihalla, vaan Kastelholman alueella olevassa ulkoilmamuseo Jan Karlsgårdenissa.

Kastelholmassa kruunut tuodaan salolle kulkueessa Jan Karlsgårdenin pihalla.

Kruunu on muotonsa puolesta sukua himmelille ja yllättävää kyllä, monet ruotsalaiset eivät tunne tällaista juhannuskoristetta, vaan kysyvät kruunuista, mitä ne ovat. Monilla ahvenanmaalaisilla on myös pieni kruunu roikkumassa esimerkiksi parvekkeella  tai kuistilla. Kruunujen värit ja koristelutavat vaihtelevat.

Storbyn kruunuissa ei ole rimssuja eikä ruusukkeita, vaan himmelin malliseen kehikkoon on solmittu värikkäitä nauhatupsuja. Alimmat kruunut ovat isoimmat, ylimmät pienimmät.

Joka kylässä täällä lienee oma juhannussalko. Joillakuilla on kuulemma myös omassa pihassa ikioma salko, mutta sellaista en ole vielä osunut näkemään. Salkojen koristelut vaihtelevat, mutta Ahvenanmaalla salon huipussa on usein fäktargubbe, ihmishahmo, jonka kädet heiluvat tuulessa. Laivat ovat myös varsin tavallinen koriste. Vaikka saloissa on osittain samankaltaisia koristeita, kahta samanlaista salkoa tuskin löytyy.

Lisäksi on erilaisia seppeleitä, köynnöksiä ja tupsuja. Spillkase eli merkkituli tai vainovalkea on yleisempi läntisellä Ahvenanmaalla. Myös aurinko ja lippu tai teksti Johannefest kuuluvat asiaan.

Storbyn salossa Eckerössä koristeena on muun muassa aurinko, spillkase ja laivoja.

Kastelholmassa ja esimerkiksi Hammarlandin Kattbyssä on nykyisin melko tavanomainen salko eli se on tehty lipputangon jalkaan. Storbyssä sen sijaan on vanhakantaisempi salko, jossa tyvessä on säilytetty puun juurakon muotoa. Storbyn salko pystytetään perinteisellä tavalla kuoppaan, johon se tuetaan kivillä ja seipäillä.

Salon pystytystä johtaa salkokapteeni ja miehet nostavat salkoa saksiksi nimitetyillä apuvälineillä tai kuten Kastelholmassa seipäillä, joiden nokassa on kaareva osio, jonka saa hyvin asetettua salon kylkeen.

Salko alkaa nousta.
Salkoa pystytetään. Kastelholmassa salonpystytysporukalla on kypärät.

Kun salko on pystytetty, lapset ja lapsenmieliset voivat tanssia ja laulaa salon ympärillä erilaisia perinteisiä piirileikkejä. Suosittu laulu on ”Små grodorna” eli ”Pienet sammakot”. Yllätyksenä itselleni oli, että myös enemmän jouluisiksi miellettyjä laululeikkejä leikitään juhannussalon ympärillä. Kastelholmassa väki lauloi ja leikki innolla mm. ”Räven raskar över isen” eli ”Kettu juoksi yli järven.

Juhannussalon ympärille piirileikkeihin ja tanssiin voi liittyä kuka vain.

Aaton juhlinnan jälkeen salko saa jäädä paikoilleen. Osa koristeista on kestokulutushyödykkeitä ja ne huolletaan seuraavana kesänä juhannuksen edellä kuten salkokin. Näitä ovat esimerkiksi fäktargubbe ja laivat ja aurinko.

Lehväkoristelut ja kruunut tehdään joka vuosi uusiksi. Kruunujen koristeluissa käytetään usein kuitukankaan tyyppistä materiaalia, joka kestää säiden armoilla paremmin kuin kreppipaperi tai silkkipaperi. Lehtikoristeluihin monessa paikassa käytetään haavanlehtiä, jotka on solmittu kalalankaan. Muitakin lehtiä käytetään, lehväkoristelukin riippuu siitä, mikä milläkin seudulla on ollut tapana ja mitä aineksia on saatavana.

On sanottu, että juhannussalko ja sen lehtikoristelut muistuttavat laivan mastoa ja takilointia. Lehtikoristeluita onkin viritetty eri malleihin. Itse asiassa salon poikkipienat ovatkin täällä ruotsalaisella nimellä rå eli raaka(puu) kuten purjelaivoissa. Toisissa saloissa on ristikkäispienat ja toisissa lehväkoristelu on ”kaksiulotteinen”.

Löövaaminen eli lehväkoristeiden laittaminen ja pystytys aikataulutettu. Tänne emme töiden takia ehtineet.

Lehtikoristelun tekemiselle on oma teonsana löva. ”Löövaamiseen” en ole osallistunut toistaiseksi, mutta tällä kylällä löövaamiseen saa periaatteessa osallistua vapaasti jokainen halukas. Pitää varmaan tulevaisuudessa tutustua löövaustalkoisiin ja opetella lehtien solmiminen lankaan. Ahvenanmaalla käytetään yleensä juhannussalosta sanaa midsommarstång, Ruotsissa nimitys on majstång.

Juhannussalon pystyttäjäiset ovat mukavia, koko perheelle sopivia tapahtumia. Kastelholmassa väkeä oli tuotu bussilasteittain juhannusaaton viettoon, mutta mitään riehumista ei runsaassa väkijoukossa sattunut. Sää oli erinomainen, joten voi sanoa, että juhannus meni miellyttävissä merkeissä.

Juhannusyö oli rauhallinen.
Kulttuuri Tapahtumat ja juhlat