Kotiuduimme Wienistä lauantaina ja aloimme jo suunnittelemaan seuraavaa reissua kaupunkiin kesälle. Kuinka upea kaupunki se onkaan! Ylitti kyllä kaikki odotukset ja Rooma sai nyt kovan kilpailijan Kauneimmat kaupungit top 10-listallamme. Ajattelin jakaa postauksen kahteen osioon, sillä muuten lukisitte tätä koko loppu viikon. Tässä postauksessa juttua hostellistamme sekä torstain turisteiluista, kuvat on otettu poikkeuksellisesti puhelimella, joten pahoittelut heikosta kuvanlaadusta.

Lähdimme reissuun torstaina yhdessä viiden muun vaihtarin kanssa. Matkustelu on täällä niin helppoa, että emme oikein sen kummemmin suunnitelleet koko reissua vaan lähdimme enemmänkin ”Go with the flow”-asenteella. Eräs vaihtareista sanoikin, että parasta matkustelussa on eksyminen, koska silloin useimmiten löytää ne hienoimmat paikat. Juna Steyristä Wieniin maksaa noin 20 euroa opiskelijalta ja matka kestää noin kaksi tuntia sisältäen yhden vaihdon St. Valentinissa. 

Olimme perillä hyvissä ajoin iltapäivällä, mutta kartanlukijallemme sattui pieni lapsus ja oletettu noin 10 minuutin matka osoittautuikin 1,5 tunnin reissuksi. Kumpikaan meistä ei toiminut tällä kertaa kartanlukijana muuten olisimme napanneet taksin… Pääsimme kuitenkin perille hostelli Ruthensteineriin, josta olimme varanneet edellisenä päivänä 6 hengen huoneen. Yksi vaihtareista sai nukkua patjalla lattialla. Hostelli osoittautui todella viihtyisäksi, herttaiseksi ja siistiksi. Ainakin omat mielikuvamme hostelleista on olleet aiemmin täysin erilaiset. Hostellissa on paljon pieniä taideteoksia, tietoiskuja ja ohjeita travellereille ja ne olivat niin kivasti esillä, että olisin voinut viettää päivän vain niitä lukiessa. Hostellin sänky oli myös, uskokaa tai älkää, huomattavasti parempi kuin sänkymme täällä Steyrin asunnossa. Aamiaisen sai todella huokeaan 3,5 euron hintaan ja se sisältää kupin kahvia, teetä, kaakaota tai mehua, sämpylän sekä erilaisia levitteitä kuten nutellaa, marmeladia, tuorejuustoa yms. Lisäksi tarjolla oli hedelmiä, mysliä ja soijamaitoa!

Hostelli sijaitsee lähellä Westbahnhofin rautatieasemaa ja matkaa vanhaan kaupunkiin on noin 20 minuuttia. Paitsi, jos piipahdat jokaisessa kaupassa joka matkan varrella sijaitsee, siirtymiseen saattaa mennä koko päivä. Hostellin ja vanhan kaupungin välissä sijaitsee nimittäin piiitkä ostoskatu, josta löytyvät niin Zara, Forever21, Sport Direct, Bershka ja mitä ikinä. Matkan voi taittaa myös metrolla tai raitiovaunulla. Kaiken kaikkiaan voimme erittäin hyvillä mielin suositella hostellia kaikille Wieniin suuntaaville, etenkin nuorille.

Veimme tavarat huoneeseen, laitoimme pedit valmiiksi ja lähdimme etsimään syötävää. Kun olimme saaneet mahat täyteen Bic Macia ja ranskalaisia (mikäpä sen helpompaa nälkäisenä kuin etsiä lähin mäkki…) suuntasimme MuseumsQuartierille ja ostimme liput arkkitehtuurimuseoon. Näyttely oli kiinnostava, pysyvä näyttely kertoo Itävallan arkkitehtuurin kehittymisestä 1800-luvulta tähän päivään. Ulkokehällä seinissä kiersi aikajana, johon oli liitetty tietoja kustakin vuosikymmenestä sekä valokuvia. Harmiksemme näitä yksityiskohtaisempia tietoja ei oltu viitsitty kääntää englannin kielelle, vaikka suurin osa näyttelyn muista infoteksteistä oli sekä englanniksi että saksaksi. 

Arkkitehtuurimuseon jälkeen kävimme Starbucksissa kahvilla ja muffinsilla. Meillä on vielä hieman opeteltavaa tässä matkustelussa, jatkossa koitamme löytää ne ei amerikkalaisiin ketjuihin kuuluvat ravintolat. Kauan odotettujen kahvikupposten jälkeen suuntasimme takaisin MQ:lle ja modernintaiteen museoon Mumok:iin. Ystävällinen nainen MQ:n infossa nimittäin kertoi, että Mumokiin on ilmainen sisäänpääsy klo 19 jälkeen. En osaa sanoa, onko joka päivä näin vai oliko kyseessä jokin spesiaalipäivä.

Näyttely oli, miten sen nyt sanoisi, erikoinen ja moderni. Pidin ensimmäisen kerroksen maalauksista mutta seuraavissa aiheena oli ihmisen vartalo, psyyke ja tabut. En osannut arvata, että taide voi saada ihmisen voimaan pahoin mutta nyt täytyy sanoa, että en ollut tämän näyttelyn erityinen fani. Ehkä se oli liian modernia omaan makuuni… Pidin kuitenkin ihan valtavasti Mumokin ja MQ:n taidekaupoista ja olisin voinut ostaa mm. kaiken mutta maltoin kuitenkin mieleni. 

Kyltissä lukee Stop in the name of love, unohdin käydä kuvaamassa sen valoisan aikaan. Täällä muuten kävelijöille tarkoitetuissa liikennevaloissa on aina käsikädessä kulkeva pariskunta ja heidän välissä sydämiä, aaw. 🙂

Museokiertelyn jälkeen olimme kaikki niin väsähtäneitä, että lähdimme kävelemään takaisin hostellille. Matkalla kävimme hakemassa take away nuudelit aasialaisesta ravintolasta ja herkuttelimme niillä huoneessamme. 

Huomenna tai keskiviikkona luvassa Wienin reissun toinen osio, joten pysykää kanavalla.