Road tripillä Itävalta haltuun
Keskiviikkoiltana saimme tänne taas vieraan Suomesta, kun Riku tuli käymään luonamme. Perjantaiaamuna otimme junan Linziin ja suuntasimme lentokentälle hakemaan vuokraamaamme autoa. Tarkoituksena oli lähteä yhdessä kiertelemään Ylä-Itävaltaa ja jälkikäteen ajateltuna se oli mahtavin idea pitkään aikaan. Meidän Itävaltaan tutustumiset ovat tähän saakka perustuneet lähinnä Wieniin, Salzburgiin ja Linziin sekä tähän Steyrin lähimaastoihin, nyt pääsimme näkemään niin paljon enemmän.
Välimatkat ovat täällä lyhyitä, joten päätimme tehdä kaksi päivän reissua ja palasimme pe-la väliseksi yöksi Steyriin. Perjantaina reittimme oli Linz-Kremsmünster-Gmunden-Salzburg-Steyr. Kävin jokin aika sitten hakemassa Steyrin turisti-infosta materiaaleja ja käteeni tarttui ”Romantic Road”-niminen kartta, johon oli merkitty pieniä kyliä jotka ovat visiitin arvoisia. Vaikka tällä kertaa emme lähteneet reissuun romanttisessa mielessä, päätimme pysähdellä kartan osoittamissa paikoissa.
Ensimmäinen pysähdys oli Kremsmünster-nimisessä kylässä, jossa asuu noin 6500 ihmistä. Keskellä kylää sijaitsi suurehko luostari, jonka pihapiiriin kävimme tutustumassa. Aurinko paistoi ja sää oli kaunis, mutta erästä vanhaa rouvaa lukuunottamatta olimme ainoat vieraat luostarialueella. Luostarin kirkko on yksi keski-euroopan vanhimmista, sillä se on perustettu vuonna 777. Alueella sijaitsee myös Observatorio, joka on euroopan ensimmäinen ”kerrostalo”. Observatorio näkyikin jo kaukaa kylään saapuessamme, se on 51 metriä korkea eli metrin korkeampi kuin Joensuun Tähtitorni. Observatorio on rakennettu vuosina 1749-1756.
Seuraava pysäkkimme oli noin 45 kilometrin päässä Gmundenissä. Tästä paikasta olimme saaneet suosituksia useammaltakin henkilöltä, enkä ihmettele miksi. Paikka oli todella upea! Gmunden sijaitsee Traunsee-järven rannalla, korkeiden vuorten syleilyssä. Rantaa pitkin kulki pitkä kävelykatu, aurinko paistoi ja lämmintä oli reilut 20 astetta, ilmasto olikin kuin välimerellä. Rakennukset olivat ihanan värikkäitä ja vieri viereen rakennettuja, pieniä leipomoita sijaitsi joka kulmalla. Kaupunki-ihastuminen oli taattu! Istahdimme rantabulevardille kahville ja jäätelölle ja nautiskelimme hetken aikaa lämmöstä, ennen kun oli aika jatkaa matkaa.
Gmundenin jälkeen ajelimme noin tunnin verran länteen päin lähes Saksan ja Itävallan rajalle, sillä seuraava ja päivän viimeinen etappi ennen Steyriin paluuta oli Salzburgin kaupunki. Nälissämme teimme hieman hölmön päätöksen ja otimme parkkilipun 3 tunniksi, joka oli maksimi. Jos olisimme odottaneet 20 minuuttia kolmen tunnin jälkeen parkkia ei olisi enää tarvinnut maksaa ja olisimme voineet viipyä Salzburgissa kauemmin. Nyt aiheutimme itsellemme pienen kiireen kaupunkiin tutustumisessa. Onneksi tärkeimpien nähtävyyksien sijainnit olivat meille jo tuttuja, joten etsimiseen ei tarvinnut käyttää aikaa.
Ensimmäisenä kävelimme Mirabellpalatsin puutarhan lävitse, joka hehkui upeine istutuksineen kilpaa auringon kanssa. Jos aikaa olisi ollut edes himpun verran enemmän, olisin niin halunnut jäädä nauttimaan viinilasillisen puiston penkille ja katsella ympäröivää vilinää. Onneksi palaamme Salzburgiin vielä ainakin kerran tämän reissun aikana! Puutarhasta kävelimme rakkauslukkojen täyttämää kävelysiltaa pitkin joen toiselle puolelle vanhaan kaupunkiin.
Vanhassa kaupungissa kadut olivat yhtä upeita ja turisteja vähintään yhtä paljon kuin edellisellä kerralla, eikä ihme sillä se on valittu yhdeksi UNESCON maailmanperintökohteeksi. Nousimme Hohensalzburgin linnoitukselle, joka sijaitsee ihan vanhan kaupungin kupeessa. Linnoitus on rakennettu vuonna 1077 eli noin 400 vuotta aikaisemmin kuin Olavinlinna. Linnoitukselta oli ihan mielettömät näkymät alhaalla sijaitsevaan kaupunkiin, intouduimme ottamaan jopa muutaman selfien huipulla.
Aukioloajat aiheuttivat meissä jälleen kerran ihmetystä, vaikka olisihan niihin pitänyt kahden kuukauden täällä olon aikana jo tottua. Perjantai-iltana, kun vanha kaupunki kuhisi tuhansia ja tuhansia turisteja kahvilat ja putiikit päättivät sulkea ovensa kello 18.00. Siinä jää putiikeilla monet eurot saamatta ja meiltä aidot ja oikeat Mozartkugeln-suklaat…
Salzburg on ehdottomasti kaiken hypetyksen arvoinen ja jaksaa ihastuttaa yhä uudestaan ja uudestaan.