Vielä vuosi sitten käydessäni päivätöissä tykkäsin ottaa kuvia päivän koru-, huivi- ja laukkuvalinnoista. Toivottavasti nämä ajat eivät ole takanapäin – paitsi tietysti työnteko. Nyt muuttolaatikoihin on pakattu melkein kaikki käsilaukut, joten seuraavat kuukaudet on tultava toimeen parilla kolmella laukulla. Tuhansia korujani en vielä pakkaa, ne minä laitan kaikkein viimeisimmäksi. Osahan on myynnissä, koska koruvarastoni kasvaa joka viikko. 

Pakkaamisessa on sekin hyvä puoli, että samalla voi laittaa kiertoon tai roskikseen sellaiset vaatteet ja laukut, mitä ei aio missään tapauksessa enää käyttää – ja kaapeista löytyy ”uusia” laukkuja ja asusteita, joiden alkuperää ei enää kuolemakseenkaan muista. Saa nähdä, minkälaisia riemunkiljahduksia kuuluu elokuussa, kun availen nyt pakattuja muuttolaatikoita. Miksikö on järkeä pakata jo nyt, kun ei ole tietoa uudesta kodista tai entisestäkään ei ole vielä irtisanouduttu? No siksi, että voin ottaa muuton ensimmäistä kertaa elämässäni löysin rantein, eli ei kiirettä, ei stressiä – ja nyt voin hyvästellä jokaisen jäteasemalle joutuvan tavaran ikiajoiksi. Niin kuin esimerkiksi yli 20 vuotta vanhat kirjeet ja kortit, luetut kirjat ja epäonnistuneet ostot. Ja kun olen harrastanut keräilyä yli 20 vuotta, tavaraa on kertynyt aivan liikaa. Pelkästään kahviastiastoja on viisitoista, tosin niistä en yhdestäkään suostunut luopumaan.

https://www.facebook.com/Korukissa/