Hyvää pataa

Joku aika sitten kirpparilla oli tämä ihana kuparikattilasarja – samanlaisia kasareita ja pannuja käyttävät ranskalaiset ammattikokit tv-sarjoissa. Ja kalliitakin ovat, kaupassa yli kaksisataa euroa kappale. Kehtaanko sanoa, että sain koko sarjan 15 eurolla?

Viikonloppuna tein taas vaihteeksi käsitöitä. Katselin samalla tvkaistalta Siken Ruokaa rakkaudella -ohjelmaa. Siinä hän teki valmiiksi ruokia isolle ystäväjoukolle. Hän sanoi, että kun ystävät tulevat, niin portilta kuuluu laulu ”meillä on hirveä nälkä, meillä on hirveä nälkä”.  Minunkin kokkaustaitoni ovat kuuluisat – mutta kun meille tulee vieraita, he yleensä sanovat, että kiitos, me otetaan vaan kahvia, me ollaan jo syöty. No, pääseepähän vähemmällä. Mutta haaveissa on hieno keittiö, jossa kuparipannut kiiltävät, tilaa olisi isollekin ystäväjoukolle, kylmiöt ja jääkaapit täynnä herkkuja ja tarvikkeita ihanille illallisille.

Osaan minä oikeasti kokata, mutta en halua tehdä sitä yksin. Kotona mies hääräilee hellan ääressä, ja minä tiskaan astiat sitä mukaa, kun hän kädestään ne työpöydälle laskee, etsin aineet ja mausteet ja katan pöytää. Leipoakin osaan, karjalanpiirakoista lähtien. Mutta koska keittiö on minulle paikka, missä vietän vähiten aikaani, taitoni eivät ole päässeet vielä kehittymään huippuunsa. Tästä kattilasarjasta on hyvä aloittaa unelmieni keittiön varustaminen. Kenties minulla joskus on sellainen – ranskalaistyylinen maalaiskeittiö.

http://www.facebook.com/korukissa