Koru ja kissa – pieni valokuvauskilpailu

miina.jpg

Olen varmaan kertonut, että rakastan käsitöiden lisäksi kaikenlaista keräilyä -vanhat astiat, vesilinnut, hengelliset taulut (kirkot, luostarit, pyhimykset, enkelit ja muu väki) ja ennen kaikkea korut. Koruja sitten on tullutkin kerättyä oikein urakalla – elokuussa tuli täyteen 30 vuotta ja 3500 korua. Perherauhan säilyttämiseksi lupasin jo muutama vuosi sitten, että myyn osan koruistani, koska muuten en voi hankkia niitä enää lisää. Facebookiin perustui kuin ihan itsestään pieni korupuoti Korukissa, johon olen kuvannut koruja yksitellen. Kissaa minulla ei nykyään ole, mutta kissahulluus on vaan voimistunut. Saan ottaa oman kissan, kun jään eläkkeelle. Huoh, 10 vuotta vielä kissatonta elämää!

Eilettäin minä sitten laitoin pystyyn tykkääjille valokuvauskilpailun, aiheena kissa ja koru. Osallistuminen on ollut laiskanpuoleista, täytyy sanoa. Toivottavasti teillä on kivoja kissoja, jotka mielellään poseeraavat koru kaulassa (tai korvassa tai ranteessa) ja antavat ottaa valokuvia. Niitä voi sitten lähettää sähköpostiin 15.1. saakka. Kuvista teen albumin, eniten tykkäyksiä saanut katti (tai sen kuvaaja tietenkin) saa kauniin korun – tällä kertaa uuden! Jos on useita kissoja, voipi lähettää usean kuvan – ja mukaan yhteystiedot. Osoite on korukissa@gmail.com.

Kiitos valokuvista jo näin etukäteen! Lähetettyjä kuvia voidaan käyttää Korukissan sivulla silloin tällöin. Tämän jutun kuvassa poseeraa kaunis Miina – kummikissani. Hän ulkoilee narussa ja vetelee talon koiraa turpiin mennen tullen.

http://www.facebook.com/korukissa

Suhteet Oma elämä Höpsöä

Sukkaterapiaa

003.jpg

Onpa pitänyt kiirettä! Joulu meni ruokia laitellessa ja neuloessa – kuinkas muutenkaan. Sainpa valmiiksi nämä ylipolven sukat miniäkokelaalle Lontooseen, toisenkin parin kettusukkia (bändin pojille Lontooseen) ja vielä kahdet sinivalkoiset sukat veljenpojille Helsinkiin. Nyt on vähäksi ajaksi sukkakiintiö täynnä! Siispä aloitin uutta villatakkia, on jo kainalossa asti menossa. On se taivaan onni, etten asu lankakauppojen läheisyydessä – mutta siihenkin on löytynyt ratkaisu! Ellen muista ostaa kesälomalta tullessa tarpeeksi lankaa, Riikka-Piikka se postittaapi Joroisista paketin tänne Luxemburgiin kolmessa päivässä – ovelta ovelle! Niin ihanat Dropsin langat, että!!

Käväisin Joroisten liikenneasemalle kotimatkalla vähän nameja ostamassa ja kahveella. Siinäpä oli ihana lahja- ja lankaliike Riikka-Piikka, josta vielä ostin kolme muovikassillista lankaa entisten lisäksi. Sovittiin, että seuraavan kerran (kun valinta oli äkkiseltään vähän vaikeaa) katson mallit valmiiksi, lähetän sähköpostilla värit, laadut ja määrät, langat ovat minua valmiina sitten odottamassa, kun ohikulkumatkalla pysähdyn taasen kahville. Että oli loistavaa palvelua! Tosiaan harmi, että asun niin kaukana – mutta ehkä sitten eläkepäivinä muutan johonkin lankakaupan liepeille.

No, enivei, tässä alhaalla on sitten ne kettusukat (aiemmin laitoin jo tuosta oranssista parista kuvan tänne) + poikien hiihtosukat. Toivottavasti lämmittävät kylmiä varpaita – lämmöllä ne ainakin ovat tehty!

http://www.facebook.com/korukissa – koruhullun aarteita

 

002.jpg

009.jpg

Puheenaiheet DIY Ajattelin tänään