Kahden kyläkirppiksen sunnuntai
Tänään oli upea kirppissää – kerrankin! Belgian puolella oli kahdessa pikkukylässä (Etalle ja Meix-devant-Virton) iso kirppis – satoja myyjiä kummassakin. Kylien kaikki kadut olivat yhtä kirpputoria – ostajia ja myyjiä kyläpahaset mustanaan. Siellä hurahti sunnuntai hyvän ystävän kanssa kuin siivillä! Aikaisin aamulla oli vielä vähän viileää, mutta sää parani iltapäivää kohden koko ajan. Tein paljon uusia löytöjä: kartutin peltirasiakokoelmaani usealla rasialla, lisäksi löysin käsinvirkatun parisängynpeitteen 10 eurolla. Sen vien mökille vierasaittaan. Omassa sängyssä on omatekemä (tosin se on laatikossa varastossa, kun en jaksa puljata päiväpeitteiden kanssa).
Tällä kertaa pöytiä ei ollut ihan sontakasan kupeessa, mutta erikoisia paikkoja oli. Erään myyntipöydän vastapäätä oli tyhjä tontti, jolla oli vuohi ja kaksi lammasta, erään takana oli hevosaitaus. Kukko kiekui kotoisasti yhden talon takapihalla, kissat ja koirat vaeltelivat joukon jatkeena.
Käveltyä tuli monta kilometriä, ja olen aivan varma, että jotkut kadunpätkät jäivät käymättä läpi. Nyt vaan odottelemaan seuraavaa kirppistä, joka valitettavasti jää juhannusmatkan takia heinäkuun puolelle. Kiva se on kesämökilläkin piipahtaa juhannussaunassa – ja nyt ajattelin jatkaa sitä luomuviljelyä, mistä talvella oli juttua. Perunat ovat kuulemma jo itämässä, suuri perunanistutus tapahtuu 24.6., perimätiedon mukaan juuri sinä päivänä on peruna aikoinaan sille tilalle istutettu. Toivottavasti karhut eivät kaivele mukuloita näkyville, sen näkee sitten loppukesästä. Amsterdamin lentokentältä ajattelin sipaista muutaman pussin yrttien siemeniä mukaani, jos niitä sitten laittaisi jäniksien kiusaksi kasvamaan myös.
