Arjen järjettömyyttä

Haluan jakaa tarinan elävästä elämästä ja mitä tulee esineiden lähettämiseen maiden välillä. Muutaman viikon Ranskassa jo asuttuani, rakas läppärini sanoi viimeisen piippauksensa ja pimeni. Asiasta harmistuneena otin yhteyttä veljeeni, joka ymmärtää näiden asioiden päälle siskoaan enemmän. 

Tulimme siihen tulokseen, että uusi kone on saatava ja nopeasti. En edes harkinnut ostavani uutta läppäriä täältä Ranskasta. Ranskalainen näppäimistö on jotain mitä en pysty skandinaavisilla aivoillani käsittelemään. Lisäksi takuut sun  muut. Sovimme siis oikean mallin ja hän kävi sen ostamassa. Kauppaan kuului myös tietokoneen virusturvan päivittäminen sekä muutaman sarjan lataaminen siskokullalle koneelle jo valmiiksi. Tarinan luulisi tulevan jo päätökseen mutta ei.

Veljeni oli viemästä urotyötään postin hoiviin mutta postivirkailijat totesivat etteivät he lähettele mitään akullisia laitteita yhtään mihinkään. Syynä tähän oli se, että joskus jossain lentokoneessa akku oli räjähtänyt ja alukseen tullut reikä. Kyllä, reikä. No veli kipitti kuriirifirman luokse ja he sanoivat että voivat lähettää läppärini, mutta It will cost ya. 200 euroa. Ei tuokaan käynyt ihan järkeeni. Pähkäilimme veljeni kanssa että tuolla rahallahan sen tuo jo melkein itsekkin. Silloin se asioiden kierous valoittui. Voit itse viedä läppärin lentokoneeseen, mutta rahtikoneisiin sillä ei ole mitään asiaa ettei koneeseen tule reikää. Samapa tuo vaikka matkustajakoneeseen tulee tuo paljon puhuttu reikä. 

Tarina sai kuitenkin onnellisen lopun erään veljen, poikaystävän, poikaystävän isän fiksuista toimista ja läppäri saapui kohteeseen alle vuorokaudessa.

En malttanut olla kategorioimatta tekstiä Mieleen ja Ja Hyvään Elämään.