Sopeutumisia
Päätin tänään unohtaa muhkurani ja ostin tuubitopin. Ihan sellaisen mustan, joka ei huutele omaa erikoisuuttaan, mutta minulle se on iso askel. En muista, että olisin koskaan käyttänyt täysin hihatonta vaatetta.
Monelle muulle, tämä minulle uskalias toppi olisi tietysti ihan perus, mutta minulta se vaati ensin olkaimettomien rintsikoiden hankkimisoperaation (oi ollapa siro surffityttö joka voi heilua ilman liivejä) ja tietenkin muutaman kuukauden Espanjassa. Perustelin tätä mahdollisuudella tasoitella rusketusrajoja.
Se on kyllä omituista, miten oma tyyli muuttuu niin ympäristön mukaan. Heti tänne tultuani mun oli pakko haudata jyhkeät tennarit kaappiin ja vaihtaa naisellisempiin ballerinoihin. Ja sitten musta alkoi tuntua tylsältä. Ja pian mulla olikin pinkki silkkitoppi ja yhtä pienemmpi vaatekoko. (Enkä ollut laihtunut kuin pari kiloa.) Ja kohta lähden tapaksille tuubitopissa. Johan on.
Täällä vaan tyyli on timmimpi. Vähän isommatkin mimmit (vaikka espanjattaret on kyllä yleensä kreisistä ruokavaliostaan huolimatta pieniä) sujauttaa itsensä tyköistuviin vetimiin.