de Marruecos

Vietin viime viikon Afrikassa. Siellä koin yllättävän onnistumisen kokemuksen kun mukaan ei tarttunut ollenkaan turhuuksia, vaan juurikin ne kaksi asiaa, joita lähdin hakemaan. Hakusessa olivar nahkaiset sandaalit ja laukku. Euroopan puolella huokeaan hintaan on tarjolla lähinnä muovia.

Olen matkustellut sen verran, että olen oppinut nauttimaan tinkimisestä. Näiden läpykkäiden kohdalla koin onnistuneeni kohtalaisesti.

Hinta tippui hieman alle viiteentoista euroon, joka oli alle puolet lähtöhinnasta. Marokko ei kuitenkaan ole mikään erikoisen halpa maa. (Vitsi toi lattia on ruma)

Uusimman parhaan kaverini kohdalla menestykseni ei ollut niin suurta, kun myyjä yllättäen aloittikin ihan kohtuullisesta hinnasta ja selkeästi tajusi, että mä haluun tän laukun.

Sain sen mukaani noin kolmellakympillä, jonka olin suunnitellutkin maksavani. Ei paha. Uskoisin että tuo paranee vanhetessaan.

On tää bloggailu kyllä outoa hommaa. Miksi ihmeessä me luetaan toisten ostoksista? No, pohdinnat jääköön tällä kertaa lyhyeen. Suuntaan kaduille hukkumaan Semana Santan hulinaan. Täällä tää pääisiäinen otetaan vakavasti.