Kesäinen Läski on iloinen Läski.
Vaikka en haluakaan kertoa henkilöllisyyttäni (ainakaan vielä), tahdon kuitenkin jakaa ihan pienen palasen, jotta en jäisi aivan kasvottomaksi. Olkaa hyvä, tässä on siis neljäsosa naamastani! 😀
Olen siis (vielä hetken) 20-vuotias viestinnän opiskelijatar. Vietän aikaa yliopistolla, ulkona, kaupungilla, reissussa ja ties missä mutta kaikista useimmin kotona. Olen todellinen kotikäpertyjä, joka ei oikeastaan poistuisi kotoa mielellään kuin hätätilanteessa. Siksi on tosi vaikeaa lähteä minnekään, vaikka kuinka hauskasta tapahtumasta olisikaan kyse. Ja sit jos kyse on jostakin vähemmän hauskasta, on suhteellisen arvattavaa kuinka riemusta hihkuen saan itseni ulos…
Lapsena harrastin tsiljoonaa eri lajia. Harrastukset kestivät suunnilleen parista kuukaudesta puoleen vuoteen. Judo, koripallo, jalkapallo, nyrkkeily ja niin edelleen… Been there, done that. Koska en ollut mitenkään erikoisen liikunnallinen tai muutenkaan aktiivinen lapsi, en jaksanut käydä harjoituksissa kauhean usein, mikä olisi ollut suhteellisen suotavaa harrastuksen jatkumisen kannalta.
Keväällä onnistuin melkein koukuttamaan itseni pumppiin. Kyllä, justiinsa siihen tankopainojen (onkohan tää nyt oikea termi?) nosteluun. Koska en ole uskaltanut vielä(kään) käydä treenaamassa kuntosalilla, pumppi tarjoaa meikäläiselle turvallisen keinon tehdä lihasharjoitteita. Keväällä tunsin onnistumisen kokemuksia, kun jossain vaiheessa sai laittaa lisää painoja. Ja lisää. Ah. Kesällä pumppi- ynnä muut liikuntahommat jäivät, joten nyt syksyllä on ollut jännittävää aloittaa osittain alusta. Kevään maksimipainoilla on turha lähteä riuhtomaan, paitsi jos haluan revähdyttää itseni kunnolla. Pumppi on silti ikuisuusihastukseni!
Uusi aluevaltaukseni on dancehall! En ole koskaan ajatellut olevani tanssillinen ihminen, mutta täytyy sanoa, että kunnon jamaikalainen hetkutus laittaa veren virtaamaan vauhdikkaasti tällaisessa Kanki-Kaikkosen henkisessä sukulaisessakin. Huh! Täytyy sanoa, että dancehall on tuonut mun elämääni tän syksyn aikana paljon iloa, hikeä ja kipeytyneitä lihaksia. Ensi vuonna aion harrastaa sitä enemmänkin, koska tuo laji on sellainen, missä oikeasti haluaisin olla hyvä. Tästä tulette luultavasti siis kuulemaan lisää jopa kyllästymiseen saakka, niin mahtava juttu on kyseessä!
Näin lopuksi haluaisin vielä hieman perustella blogin nimivalintaa. Läski lätisee saattaa kuulostaa jonkun korvaan loukkaavalta tai ärsyttävän raflaavalta, mutta en voisi kuvitella omalle tekeleelleni parempaa tai kuvaavampaa nimitystä. En ole mitenkään liian vakava tyyppi, joten en voinut kuvitella valitsevani nimeksi jotakin tyyliin ”My life by X”, ”X:n tunteita ja tuoksuja” (liikuntaa käsittelevälle blogille ehkä hieman kyseenalainen nimi? :D), ”X’n ihana elämä” tai vastaavaa. Ei sentään. Jos mennään, niin mennään vähän ronskimmin, sanon minä! Lisäksi vaatimattomana tavoitteenani oli yritys vähentää läski-sanaan liitettyjä ikäviä konnotaatioita julistautumalla iloisesti itse Läskiksi isolla l-kirjaimella.
Eli tällainen tyyppi täällä, terve! Toivottavasti tutustutaan paremmin tulevaisuudessa 🙂
PS. Kiitos sinä tuntematon ”käyttäjä”, joka tykkäsit ekasta postauksestani! Voi kuinka ihanalta se tuntuikaan, että joku noteerasi 🙂
