Joululahjojen antamisen käsittämätön vaikeus

Vuosi lähenee loppuaan ja juuri nyt on käynnissä se kaikista vaikein tehtävä, eli lahjojen antaminen päiväkodin työntekijöille. 

 

Voiko antaa jotakin käytännöllistä ja työhön liittyvää? Juttelin ystäväni kanssa hänen huolestaan, että heidän lapsen päiväkodissa työntekijöillä ei ollut kunnon sadevaatteita. Toki se on aikuisen oma valinta olla ostamatta Tigerista sadeviittaa ja kastua sateessa, mutta kunnon kamat maksavat. Voisiko heille antaa vaikka lahjakortin Partioaittaan ilman, että se näyttää hyväntekeväisyydeltä? Itse olen käytännön lahjojen ystävä ja päiväkodin henkilökunta joutuu laittamaan paljon rahaa lämpimiin ja vedenpitäviin vaatteisiin. 

 

Yhdeltä perheeltä melko suuren summan saaminen tuntuisi erikoiselta, mutta jos se tulisi koko jengiltä niin en ehkä ahdistuisi. Tällaisen lahjan antajalla ja saajalla on todennäköisesti pidempi historia ja tiedetään toisesta jo muitakin asioita, kuin söikö ja nukkuiko lapsi päivän aikana. Vaikka päiväkodin henkilökunnan kirjo on valtava, siitä olen olen aivan varma, että kukaan ei odota rahallisesti näin arvokasta lahjaa. 

 

Veljeni lasten päiväkodissa vanhempaintoimikunta hoitaa kaikki lahjat. Vanhemmilta veloitetaan X euroa joka vuosi ja niillä rahoilla ostetaan lahjat koko henkilökunnalle. Tykkään tästä stressittömästä tavasta hoitaa lahjat. Siellä on annettu mm. leffalippua, teatterilippua, viiniä ja suklaata. Itse pidän kaikesta aineettomasta ja syötävästä. Jollakin saattaa olla sanottavaa viinistä, mutta senhän voi aina tarjota vaikka vieraille, jos ei itselle maistu. Erään ystäväni lapsen päiväkodissa oli tullut ongelma siitä, että lahjapulloa ei saisi säilyttää päiväkodissa edes sitä yhtä päivää, koska se on sitä Herra Alkoholia. Jotenkin ihan käsittämätöntä saivartelua. Miettikää nyt, että jollakin on aikaa tällaisenkin asian miettimiseen. Ihan kuin se hyvä punaviinipullo (joka sopii kivasti pataruokien kanssa) turmelisi jonkun lapsen mielen sieltä Merjan vaatekaapista. 

 

Tärkeintä lahjassa on, että se on antajansa näköinen. Jos tykkäät tehdä käsitöitä, sukat ovat erinomainen lahja. Jos tykkäätte askarrella, tehkää kaunis kortti. Jos teillä on kiire, Teboililta ostettu konvehtirasia on erittäin hyvä. Jos ette vietä joulua, mukavan loman toivotus on kiva. Mikäli on rahallisesti tiukkaa, hyvän joulun toivotus ei maksa mitään. Mikäli ette anna lahjaa, kukaan ei edes huomaa. 

 

Tiedän, että tämä kuulostaa just sellaiselta lastentarhanopettajan “lapsen hymy on tärkein”-tyyppiseltä nöyristelyltä, että älkääs nyt niiden lahjojen kanssa, minähän tässä vain kutsumustani toteutan. Kuitenkin parhaat saamani lahjat ovat itsetehdyt tumput, pieni (todella hyvä Bodyshopin) käsirasva, suklaa ja kortti, jossa kiitettiin kauniisti lyhyestä, mutta merkityksellisestä kaudesta. Nämä kaikki siis eri perheiltä. Me tarvitaan ulkona tumppuja, töissä kädet kuivuu, suklaan voi aina viedä kahvihuoneeseen (minähän en vie, vaan syön itse) ja kortti on vieläkin tallessa.

 

Minä rakastan juhlia ja lahjoja. Ei ole niin pientä juhlaa, etteikö sitä voisi juhlia. Päiväkodissa korostuu entisestään se, että oikeasti ajatus on tärkein. Se lapsen tekemä kortti on aivan ihana, joulukukat on kauniita, suklaa on hyvää ja se hamahelmistä tehty koru on kädessäni aivan varmasti heti seuraavana päivänä. 

 

Hyvää joulua ja lopeta stressaaminen just nyt!