FAQ – Ranskan lääkiksen maisteriväylä – ”Passerelle”

 

Yleisön pyynnöstä pieni FAQ Ranskan passerelle- valinnasta.

1) Mikä Passerelle?

Vuonna 2010 Ranskan valtio päätti alkaa myöntämään muutaman paikan lääkiksessä jo maisterintutkinnon tehneille hakijoille. Kuuleman mukaan tällä oli kaksi tavoitetta: saada hakijoihin taustoihin vaihtelua, kaikkien tulevien lääkäreiden ei tarvitse olla matikkanörttejä, myös kirjanörtit käy 🙂 Toinen tavoite oli seurata yleistyvää trendiä ja tehdä Ranskaankin graduate entry.

Yliopistot eivät syystä tai toisesta mainosta Passerelle hakua, ja huhupuheen mukaan jotkut yliopistot ovat vastaan menettelyä, esimerkiksi Lilleen on aina otettu todella vähän hakijoita.

2) Mitkä yliopistot?

Teoriassa kaikki Ranskan lääkikset ottavat passerelle-hakijoita. Yliopistoille ei ole kuitenkaan tiettyä määrää joka pitää tai voi ottaa, vaan tämä vaihtelee vuosittain. Yliopistot ovat jaettu hallinnollisiin keskuksiin ja valtio päättää vuosittain kuinka monta hakijaa maksimissaan kukin keskus – eli siihen kuuluvat yliopistot – voivat ottaa. Pariisin keskuksella on kymmenen lääkistä ja tämä maksimi on ollut 70-76 paikkaa per vuosi koko alueelle, mutta sisäänpäässeitä on aina ollut paljon vähemmän. Itseasiassa 2015 taisi olla ensimmäinen vuosi kun paikat täytettiin. Kyse ei ole hakijoiden määrästä, hakijoita on aina ollut reippaasti enemmän kuin paikkoja.

Hakukirjeessä kerrotaan mihin yliopistoon haluaisi, ja jury sitten päättää pääseekö vai ei. On mahdotonta taktikoida tai ennakoida valintoja miettimällä kuinka paljon kussakin yliopistossa on paikkoja. Toisina vuosina yksi yliopisto saattaa ottaa paljon passerelle-hakijoita, ja joku toinen ei ollenkaan, jne. Meidän promossa 2015 on 365 tokavuotista, joista reilu kymmenen on passerelle.

3) Mitkä hakukriteerit – teoriassa?

300 ECTS maisterintutkinto

Teoriassa tarvitaan Eurooppalainen maisterintutkinto jolla pääsee suoraan tokalle. Mikäli on tehnyt Eurooppalaisen tohtorintutkinnon tai ranskalaisen DI-tutkinnon Diplôme d’Ingénieur voi päästä myös suoraan kolmannelle. Hakukriteeseissä ei ole yhtään joustoa vaan pitää mennä täsmälleen kirjan mukaan. Esimerkiksi AMK tutkinto ja lisäopinnot 300 ECTS-asti ei käy. Vain akateemiset maisterintutkinnon hyväksytään. Samoin suomalainen DI-tutkinto ei ole samanarvoinen kuin ranskalainen.

Käännetyn todistuksen lisäksi tarvitaan CV ja hakukirje. Jotkut tiedekunnat antavat näihin hyvin niukkoja ohjeita: ei kuvaa ja max kaksi sivua. Mitään tarkempia tietoja ei kuitenkaan ole julkaistu. Oma CV:ni oli yhden sivun (kuvalla), kirje puolitoista sivua.

4) Mitkä hakukriteerit – käytännössä?

Prosessin ns. helppous on harhaanjohtavaa, kyseessä on lopulta varsin selektiivinen haku. Hakemus ei suinkaan ole sitä, että kirjoitetaan kirje pari viikkoa aikaisemmin ja laitetaan menemään vaan hakemusta pohditaan kuukausia etukäteen, ja moni valmistelee hakuaan vuoden tai jopa kaksi. Sitkeän huhun mukaan vapaaehtoistyöstä sairaalassa tms. saa lisäpisteitä, ja muutenkin olisi hyvä olla ”shadow” kokemusta lääkärintyöstä.  Tämä onkin todella loogista, ennenkuin vaihtaa kuuden vuoden tutkintoon, on varmaan ihan hyvä ottaa selville millaista se itse työ on :) näillä vapaaehtoistyökokemuksilla etsitään juuri sitä, että on oikeasti mennyt sinne sairaalaan ja nähnyt potilaita ja heidän hoitoaan. Ja kysynyt sitten itseltään, että haluanko vielä jättää sen jakkupuvun, toimiston ja ravintolalounaat.

Akateemiset profiilit ovat huippuluokkaa. Hyväksyttyjen joukossa on paljon ranskaisista Ivy League- kouluista valmistuneita maistereita, ja kaikilla jotka ovat olleet työelämässä on ollut kunnon työ.  Hyväksytyt voisi jakaa kolmeen sarjaan

-Ne jotka eivät päässeet lääkikseen, mutta päätyivät vaikka kätilöksi, ja haluat vielä valmistuttuaan hakea

-Läheiset tieteenalat: biokemistit, syöpätutkijat, sairaalafyysikot, psykologit yms.

-Randomit: kansainvälistä politiikkaa lukeeneet, juristit, taidehistorioitsijat, ekonomit, meitsi ;)

Kukaan ei siis tule valituksi sillä motiivilla, että ei ole löytänyt työtä, tai että lääkärillä on niin hyvä palkka. Ranskassa kun ylemmistä grande ecoleista valmistuneiden palkat ovat tilastollisesti paljon korkeammat kuin lääkäreillä.

Kuten normaalia sisäänpääsyä, passerelle hakua saa yrittää kaksi kertaa. Yhden kerran jos on ollut jo ekalla vuodella kahdesti.

Kirje. Kuitenkin, kaikkein tärkeintä ei ole aikaisemman tutkinnon arvo, vaan hakukirjeen sisältö. Tein omasta kirjeestäni neljätoista versioita, hion sitä useamman kuukauden. Luin kasan jenkkien personal statement opuksia ja katselin youtube-videoita graduate entry hakemisesta yms. En ole koskaan hionut mitään kirjallista suoritusta niin paljon kun hakukirjettä. Kirjeestä tekee vaikean sen lyhyys, mielellään max kaksi sivua. Ja tietysti siinä kahdessa sivussa pitäisi saada mahtumaan se motivaatio, elämäntarina ja vielä erottua joukosta. Jokainen lause tuleekin olla optimoitu.

Suurin karsinta tapahtuu kirjeen ja kirjallisen hakemuksen perusteella. Haastatteluihin otetaan vain hieman enemmän kuin paikkoja. Viime vuonna Pariisissa haastateltiin noin 90 hakijaa, ja valittiin sitten 72.

Haastattelu. Haastattelu tapahtuu professorijuryn edessä ja kestää noin 10-15 min. Jos haastatteluun pääsee, tulee mailiin kirje jossa on tarkka aika ja paikka. Monet tiedekunnan julkaisevat jatkoon päässet ja valitut myös sivuillaan. Hakijat kutsutaan haastatteluun yksitellen, ja istuminen 12 henkisen professorijuryn edessä on kyllä aikas kuumottavaa. Haastattelu alkaa hakijan viiden minuutin pituisella puheella, ja sitten lopun ajan jury kysyy kysymyksiä liittyen hakemuksen sisältöön, käytännön asioihin (rahoitus) ja motivaatioon. Tunnelma on kuitenkin miellyttävä, ja jury selkeästi haluaa että hakija onnistuu. Eli ei mitään bad cop meininkiä.

5) Mistä lisätietoa?

Kullanarvoinen keskustelusivusto

Erityisesti ”témoignages” ja ”candidats passerelle P2” ovat hyviä ketjuja. Remedistä löytyy tietoa myös muiden maiden ranskankielisistä lääkiksistä.

Soittamalla yliopistolle. Sähköposteihin vastataan nihkeämmin. Ei tosin aina kannata pomminvarmasti luottaa siihen mitä puhelimessa sanotaan.

6) Kuinka hyvin pitää osata ranskaa?

Hyvin. Niin hyvin, että jury unohtaa, että olet ulkomaalainen ja puhuu kuin ranskalaiselle. Jos ajatus ranskankielisestä työhaastattelusta tuntuu mahdottomalta, ei haastatteluosuutta pääse läpi. Kaikki hakemuksen elementit tulee olla samalla tasolla kuin ranskiksilla, ulkomaalaisuudesta ei saa säälipisteitä. Omassa haastattelussa tein pieniä virheitä sanan suvussa, tai prepositiossa – ja puhun selkeästi aksentilla. Natiivipuhuja ei siis tarvitse olla. Sanoisin, että puheessa B2.2- C1.1- taitotaso riittää. Kirjallisten dokumenttien tulee olla virheettömiä, mutta ne voikin oikoluettaa. Jos remediä lukiessa on ongelmia, on kielitaidossa luultavasti vielä parantamisen varaa. 

7) Valitaanko ulkomaalaisia?

Ranskassa  käsitys ulkomaalaisuudesta on erilainen kuin Suomessa, ja niin valituissa kuin muissakin opiskelijoissa on paljon Ranskassa kasvaneita joilla on syntyperä muualla ja/tai toisen maan kansalaisuus. Meitä oikeita ulkomaalaisiakin on (Suomi, USA, Argentiina). Me kaikki puhumme aksentilla, mutta olemme olleet kauan maassa, eli tunnemme kulttuurin. En usko, että Ranska haluaa lääkiksellä koulutusvientiä, ja oma tuntuma on se että side maahan avittaa ulkomaalaisen hakemusta.

8) Muuta byrokratiaa

Passerelle valinta perustuu lakiin, ja teoriassa kaikissa keskuksissa ja tiedekunnissa noudatetaan samoja sääntöjä. En nyt heti löydä linkkiä siihen lakitekstiin, missä hakujulistus on, mutta sen löytää kyllä googlailemalla.

Jos epäilet mitä papereita tarvitset, ei välttämättä kannata luottaa yliopistosta saatuun tietoon, vaan enemmänkin mennä varman päälle virallisen tekstin mukaan, tai ottaa yhteyttä suoraan centre d’éxamen. Centre d’éxamen päättää viimekädessä sen, kelpaavatko paperit vai ei.  Vaikka kaikkien keskusten tulisi noudattaa samaa lakia, on siinä käytännössä kuitenkin tulkintaa. Jotkut haluavat myös YO-todistuksen (ja kandin ja maisterin) – toisille riittää pelkkä maisteri. Pariisin centre d’éxamen on todella tiukka, ja minulla nillitettiin jopa supplementin sanamuodosta, ja jouduinkin vielä lähettämään erillisien dekaanin kirjoittaman lisäselvityksen maisteritutkintoni laajuudesta.

Kääntämisestä sanottiin seuraavaa:  (kääntäjäsi osaa varmasti tulkita onko hän ohjeen mukaan pätevä)

Les documents écrits en langue étrangère doivent être accompagnés d’une traduction en langue française  effectuée par un traducteur agréé auprès des tribunaux français ou habilité à intervenir auprès des autorités judiciaires ou administratives d’un Etat membre de l’Union européenne ou d’un Etat partie à l’accord sur l’Espace économique européen, ou de la Confédération Suisse ou de la principauté d’Andorre.

Omat paperini käänsi Ranskassa auktorisoitu, mm. kansainvälisiin yliopistohakuihin erikoistunut kääntäjä jota suosittelen lämpimästi. Vaikka auktorisoidut kääntäjät noudattavat aina tekstiä pilkulleen, arvosanojen kääntämisessä voi eri koulusysteemejä tunteva kääntäjä olla todella tärkeä. Toinen lista mistä kääntäjää voi etsiä löytyy täältä.

DI-papereiden kääntämisestä vielä: Diplome d’Ingenieur on Ranskassa suojattu ammattinimike jonka voi antaa vai ranskalainen insinööri grande école. Muista ranskalaisista tai ulkomaalaisista yliopistoista tai kouluista valmistuneet akateemiset insinöörit ovat siis aina Master of Science. Insinööripuolella tämä luonnollisesti ärsyttää ulkomaalaisia, sillä ranskassa Master of Science on huonompi tutkinto – vaikka kuinka olisit Karlsruhesta tai Cambridgestä valmistunut.

Ei-ranskalaisiin yliopistotodistuksiin tulee tämän lisäksi käännättää supplement. Ainakaan Pariisissa arvosanoja ei tarvinnut kääntää, pelkkä todistuspaperi riitti. Varmuuden vuoksi käännätin myös YO-todistuksen ja tilasin korkeakoulukelpoisuuden todistuksen jonka saa YO-lautakunnalta suoraan ranskaksi.

Hakemukseen liitetään myös attestation sur l’honneur eli lupaus siitä, että hakemuksessa oleva tieto on totuudenmukaista. Malleja löytyy netistä.

Hakeminen ei maksa mitään, mutta kääntäjän palkkioihin ja kirjattuihin kirjeisiin menee helposti pari sataa.

9) Aikataulu

Hakemuksen tulee olla perillä tammikuun – 31.3 välisenä aikana. Vuoden 2016 haku on siis jo kiinni. Haastattelujen ja hyväksymispäätösten aikataulu vaihtelee eri keskuksissa. Normisti haastattelut ovat touko-kesäkuussa. Tulokset tulevat melkein heti haastattelujen jälkeen.

10) Apua hakemukseen

Jenkit ovat vieneet hakuoppaat ihan sfääreihin ja niitä löytyykin netistä helposti ja jopa ilmaiseksi. Samoin youtubessa on paljon aiheeseen liittyviä videoita. Kirjoittelen tässä joku päivä vinkkejä kirjeeseen. Mutta yleisesti ottaen jenkkiopuksista saa hyviä ideoita ja ehkä lauseenpätkän sieltä ja täältä. Ranskalaisittain jenkkien personal statementit ovat suoraan käännettynä kuitenkin liian itsevarmoja ja nyyhkyjä.