Jardin du Luxembourg ja ihana päivä

Tänään oli ihana päivä. Tenttilukujen ja aamupäivän sairaalaharjoittelun lomassa ei jää aikaa rentoutumiseen, ja tänään pääsin harkasta aikaisin ja suuntasin vanhoille kotikulmille Luxembourgin puiston laitamille. 

Vuorossa oli jo monesti hyväksi havaittu lounas-breikki: Ensin vähän uusia meikkejä Odéonin Sephorasta. Piti ostaa yksi, mukaan lähtikin neljä tuotetta, oops! Seuraava etappi oli Rue de Saint Jacques:lla oleva salaattibaari C’midi, josta saa koottavia salaatteja mukaan.

Nautiskelin salaatin Luxembourgin puiston, eli tuttavallisemmin Lucon penkillä, ja jälkkäriksi hain vielä gelatoa. Metropysäkille kävellessä pysähdyin vielä fiilistelemään kirjoja ja ostamaan uusia kyniä Gilbert Josephista.

Tämän setin jälkeen olikin rentoutunut mieli, ja Lucon aluuelle liittyy todella paljon muistoja. Milloin olen istunut vuosia sitten tuolla ja tuolla terassilla suunnittelemassa tulevaisuutta jonkun (insinööri)-koulukaverin kassa, milloin ajanut Vélib-pyörällä aamuyöllä aukion suihkulähdettä ympäri. (Ehkä kännissä?)

Ensimmäinen koulupaikkani Ranskassa sijaitseekin itse puistossa, ja puiston elämää on tullut tuijoteltua ikkunasta kun luento on käynyt tylsäksi tai ranskan-kieli alkanut puuduttamaan. Huomasin kuitenkin, että nyt kun on taas opiskelemassa, oli nostalgiakin erilaista. Yllättäen ei ollut sellaista kaihoa viattomia opiskeluaikoja kohtaan kuin jos istuisi kaikki päivät toimistolla.