Suvaitsevaisuudesta ja avoimuudesta

france-multiculturelle_0.jpg

France multiculturelle

 

Hei vaan kaikille,

Pariisi on oikea metropoli ja kansainvälisyyden pitkät perinteet huomaa yliopistossakin. Ei-ranskalaisia tutkinto-opiskelijoita ja vaihtareita onkin kohtuullisen paljon kaikissa tiedekunnissa. Lääkis on kuitenkin ollut poikkeus tukalan valintakokeen takia. Olinkin positiivisesti yllättynyt kun huomasin etten ole ainoa ulkkari.

Meidän maisteriryhmässä on minun lisäksi kaksi amerikkalaista ja yksi argentiinalainen. Tosin kaikkia yhdistää vuosien asuminen Ranskassa ennen opintojen alkamista, eli en nyt sitten tiedä kuin ulkomaalaisia me lopulta ollaankaan. Ja tietty kieli täytyy hallita samalla tasolla kuin muutkin, eikä sanakirjoja saa käyttää tenteissä.

Sen lisäksi kansainvälistä meininkiä tuo Luxemburgin lääkisläiset. Luxembourgissa nimittäin voi käydä vain ekan vuoden, ja loppu suoritetaan maiden välisillä sopimuksilla joko Ranskassa, Saksassa tai Belgiassa. Minuakin erehdytään luulemaan ensin aina Luxembourgilaiseksi vaaleiden hiuksien ja aksentin takia.

Suomalaista pakoilaiskeskustelua seuranneena olen tullut ajatelleeksi sitä suvaitsevaisuutta jota olen Ranskassa saanut kohdata. Aloin myös miettiä, että jos Suomen lääkiksessä olisi tälläinen muutaman oppilaan maisterikiintiö, ja jos olisin ollut vaikka virolainen hakija satojen suomalaisten joukossa, olisinko tullut valituksi?

Todella surullista sanoa, mutta uskon että en –  Suomessa oltaisiin valittu suomalaisia.

Olenkin Ranskalle todella kiitollinen kaikista mahdollisuuksista jotka olen saanut.

puheenaiheet ajattelin-tanaan opiskelu