Vähän erilaista Pariisia – BnF eli Ranskan kansalliskirjasto

Ennen opintojen alkua olin melkein varma että nyt aikuisena opiskelisin erilailla. Että pystyisin vaivatta keskittymään kotona, käyttämään kaiken ajan aina super-tehokkasti ja olemaan todella organisoitunut. Noh, ei mennyt ihan niin, vaikka muka-luen paljon vähemmän kuin ekassa tutkinnossa.

Otaniemessä olin oikea kirjasto-myyrä, ja täällä Pariisissakin kaipasin kirjastoon lukemaan. Olenkin linnoittautunut koko kevääksi tänne Ranskan kansalliskirjastolle BnF:lle.

Pariisilaisia kirjastoja miettiessä mielikuva on melkein väistämättä vanha ja arvokas kirjapyhättö – täällä onkin paljon vanhoja ja kauniita kirjastoja. Ne eivät kuitenkaan useinmiten sovi pitkäaikaiseen opiskeluun, ja lukupaikkoja on tarpeeseen verrattuna vähän.

BnF tosin tekee poikkeuksen. Korttelin kokoinen rakennus kun pitää sisällään elokuvateatterin, museon ja kirjaston lukusaleineen. Paitsi että rakennus on moderni, on sen keskellä ihan oikea pieni metsä. Metsä. Pariisissa. Ihanaa, eikö? Metsä-puutarhassa on paitsi lintuja myös harvinaisempia kasveja. Vihreä keidas näkyy kaikkialla kirjastossa ja tekee virkistävää vaihtelua urbaaniin kaupunkinäkymään. Tämän lisäksi BnF:llä on monimetrinen huonekorkeus, paljon lukupaikkoja ja paikka tulvii luonnonvaloa.

Täällä taas tänään, ja huomenna, ja ylihuomenna….