Lauran levylautasella: Stina Nordenstam

Katsoin sitten eilen Baz Luhrmannin Romeo + Julietin.

Edellisen kerran olin nähnyt leffan vuonna 1997.

Yritetty on kyllä sittemminkin: viimeksi lontoolaisen hostellihuoneen yössä, jolloin minä ja hiprakkainen huonekaverini halusimme viinipäissämme katsoa ”jotain romanttista.”

Elokuva jäi tietenkin näkemättä. Siihen kykenin vasta nyt.

Päällimmäinen ajatukseni leffaa katsellessa oli ajan kulku.

Miten tästä, Suosikin kultaturbojulisteista ja viiden markan hileviivottimista voi olla 18 vuotta aikaa?

Jos olisin pikkuteininä tiennyt, että törmään joku päivä puolialastomaan Claire Danesiin vaatekaupan sovituskopissa ja että Leonardo DiCaprio on Tinderissä vuonna 2015, olisivat mehujääni varmasti menneet väärään kurkkuun.

Ja ennen kaikkea:

Missä maailman ajassa soundtrackit olivat vielä näin järjettömän hyviä? Tuottajille ei ilmeisesti riittänyt, että leffassa soi sekä Radiohead että Prince. Mukaan oli pakko ottaa myös maailman ihanin Stina Nordenstam.

Sopivaa sademusaa akuutisti kaipaavat: kuunnelkaa mimmin tämä levy tai vaikka vain elokuvassa soinut hittibiisi.

https://youtube.com/watch?v=pExOwp9a1x0%3Frel%3D0%26showinfo%3D0

Kaunista keskiviikkoiltaa ja Tinder-Leon kuvia teille toivoo: Laura, joka myöntää edelleen pillittäneensä siinä hissikohtauksessa.