Päivä, jona söin sanani

Olen tänne muutettuani opetellut jotain, mitä en vielä Pariisissa asuessani olisi koskaan voinut kuvitellakaan tekeväni — käyttämään mustaa nahkatakkia!

Ja ei tämä nyt niin kamalaa ole. Sittenkään.

Tämän päivän työasussa sovelsin menneen viikonlopun tyyliäni. Silloin reivasin iloisesti pari päivää mustassa rotsissani, kukkapaidassa, meleeratun harmaissa Topshopin lököhousuissani ja mustissa bootseissa.

Keskiviikkoiseen työasuuni lisäsin hiukan korkoa ja astetta korrektimman alaosan, vajaamittaiset, mustat pöksyt. Vanha kunnon Marc by Marcin olkalaukku, Barton Perreiran lemppariarskat ja suosikkipuna saivat sitten hoitaa viimeisen silauksen. Taakse vedetty, tiukka ponnari tuntuu tällä hetkellä omimmalta. Ja eivätpä ole hiukset silmillä.

Ah, tätä kevätpukeutumisen helppoutta!