New Yorkin katutyylit: Yuta

Japanilaisen Yutan tapasin samoissa kekkereissä pari viikkoa takaperin. Kohtaamisemme oli lyhyt mutta eeppinen:

 

”Hei, saisinko ottaa kuvasi?”

”Mitä?”

”Sulla on kiva tyyli, voinko ottaa sinusta valokuvan?”

”….”

Osoitan kameraa.

”Ooooh, joo.”

 

Ja muuta emme sitten toisillemme sanoneetkaan. Katseet ja viittomakieli riittivät vallan mainiosti. 

Viimeisestä poseerauksesta, asennekyykystä, tosin yllätyin hitusen. Se nousi täysin herran omasta mielikuvituksesta, ja näin vain parhaaksi räpsiä mukana.

 

Kauan eläköön kielimuurit! On olemassa asioita, joita varten ei tarvita yhtä ainuttakaan sanaa. Yksi niistä on kutkuttava tyylitaju.