Tue paikallista tekijää

 

Naapurustossani sijaitsee korupuoti, joka saa minut olemassaolollaan hyvin onnelliseksi.

 

Suosikkimerkistäni erityisen tekee se, että sitä pyörittävät kolme nuorta brooklyniläisyrittäjää. He suunnittelevat ja valmistavat kaikki mallistonsa korut, kellot ja koriste-esineet itse. Pienissä erissä, käsityönä.  

Ihastuttavaa, eikö?

 

Vaikka rakkaudella rakennetut tavarat tuottavat esteetikolle suunnatonta iloa, välittyy niistä myös hippunen mieltä nakertavaa kaihoisuutta – onhan nuorten brooklyniläisten käsissä kovaa vauhtia vanheneva konsepti, jonka painoarvo hupenee länsimaisessa globalisoituneessa elämänmenossa hurjistuttavaa vauhtia.

 

Onneksi voimme vaikuttaa asiaan, ja siksi minulla onkin ehdotus.

 

Ensi kerralla, kun valinnanvaraa löytyy, tehkää tiedostava ja kestävä valinta. Tukekaa paikallista, kotimaista ja kotikutoista. Pitkällä aikavälillä teette palveluksen paitsi tekijälle myös itsellenne. 

 

Muistutuksen asiasta sain itse vähän aikaa sitten, kun lähikahvilan ikkunasta kurkistivat tutunnäköiset kasvot. Suunnittelija koirineen oli lähtenyt kävelylle, ja minut nähtyään hän vilkutti suuntaani.

Vilkutin takaisin, hymyn kera. Hän tunnisti minut ja minä hänet. Sillä hetkellä en ollut enää pelkkä asiakas ja hän kauniiden korujen kauppias. Välillemme oli syntynyt henkilökohtainen, rahassa mittaamaton suhde, jota en tule koskaan luomaan yhdenkään tusinatehtailijan kanssa.

 

Ja se, jos mikä, on kullanarvoista.