Kevätsiivouksen paikka

Kuten olen joskus todennut, teen monia asioita hetken mielijohteesta.

Kuten kenen tahansa päästään pyörällä olevan nuoren naisen, impulsioni eivät katso aikaa eikä paikkaa. Poloisesti kävi käsivarrelleni, kun keksin ottaa tatuoinnin eräänä aamuna. Tukkani lähti yhden iltapäivän kestäneen pohdinnan tuloksena. Opening Ceremonyyn en voi enää edes mennä (varotoimia, varotoimia.)

Ja entäs sitten, kun päätän vaihtaa huoneen järjestystä keskellä yötä? No sotkuhan siitä syntyy.

Nyt tavaravuoren keskeltä uuteen aamuun herättyäni – huone vinksin vonksin – pohdin: ehkä onkin olemassa painava syy sille, että joku näppärä naistenlehti on aikoinaan kevätsiivous-käsitteen kehitellyt?

Joskus on vain tekee hyvää pistää koko pakka uusiksi ilman turhia pohdintoja ja muttamuttia, meinaan. 

Kauan eläköön sotkuinen huone! Vähän vinksahtanut Lily ja tavaravuoret! Mitä olisi tämä elämä ilman muutosta ja uusia tuulia? Aika tunkkaista. 

Terkuin vallankumouksellinen lauantai-Laura, joka ei ole vielä jaksanut miettiä, mistä kaikki sängyllä evakossa makoilevat ”tämä näyttää typerältä tuossa hyllyllä”-esineet löytävät uuden kodin. Vaatekaapista varmaan – ja sitten vain ovi äkkiä kiinni, ja ulos mehujäälle. Hihii!