Ajalla ei ole väliä
”Pääseekö tällä Kauppatorille?” kysyi mummo raitiovaunussa.
”Tietty, mutta aikamoisen kiekan kautta. Oot siellä 20 minuutin päästä”, ohjeistin.
”Ajalla ei ole väliä”, vastasi mummo ja naurahti päälle.
Katsoin mummoa, ihaillen.
Ajalla ei ole väliä!
Ja minä hölmö kun olin aina kuvitellut, että on.
Siksi en nukkunut aamulla varttia pidempään, vaikka kuinka hotsitti. Ehtinyt ottaa santsikierrosta kahvia, kun tarjottiin.
En voinut, koska oli kiire.
Kiire mihin? No, ei yhtään mihinkään.
Sitten jäin rautiovaunuun ja ajelin vain.
Kaupunkimaisemia tsekkailemaan ja japanilaisturistien keskusteluja salakuuntelemaan.
Pari tuntia myöhemmin löysin itseni Kalliosta.
Sekatavarakaupasta vanhaa kunnon Viewmasteria ja kuvakiekkoja veivaamasta. Tuli nähtyä eskimot, Grace Kellyn häät ja Niagaran putoukset – ja siinä sivussa Helsinki.
Mahtavaa viihdettä tämä päiviensä tuhlaus!
En ole varma, kumpi joutilaskisan lopulta voitti – minä vai mummo – mutta eihän tuolla ole hittoakaan väliä.
Aivan kuten ei ajallakaan.