Joogajumi, paras jumi

Tykkään uusien sanojen keksimisestä. Viimeisin niistä on joogajumi.

Joogajumi on tila, joka valtaa laiskan ihmisen vartalon henkisten tai fyysisten ponnistelujen jälkeen – vähän kuten liikkujalla, joka on pitkän tauon jälkeen raahannut pyllynsä ryhmäliikuntatunnille. Se on seuraavan päivän olotila, kun käsivarsia kolottaa ja selkää särkee. Ei sen tähden, että tunnilla olisi tehty tyhmyyksiä, vaan siksi, että tavallisesti idlaustilassa löllöttelevät lihakset on vihdoin otettu käyttöön.

Joogajumin voi kokea kaikessa. Se on kehon ja mielen hienovarainen muistutus siitä, että uuden kokeilu kannattaa aina.

Kaavoihin kangistuminen on yksi ankeimmista tietämistäni asioista. Silti teen sitä huomaamattani koko ajan: löydän ostoskoristani, soittolistaltani ja meikkipussistani alituiseen samat ruoat, rallit ja ripsivärit. Tuttu on turvallista ja mukavaa, ja eipä ainakaan tarvitse pettyä. Sitä paitsi, rutinoituminen tapahtuu useimmiten salakavalasti.

Vaan miksi hankkiutua eroon toimivaksi todetusta? Koska kaavoihin kangistuja jää monesta paitsi. Hyväksi todetun ja toistuvan välillä on selvä ero: toimiva toimii, mutta kaavamaisuus lamauttaa. Samat weetabixit vuodesta toiseen lohduttavat, mutta uutta makuelämystä ei niistä saa edes soijamaitoon vaihtamalla. Sitä varten pitää valkata kokonaan uudet murot.

On paljon asioita, joita haluan tänä vuonna saavuttaa. En aio ostolakkoon, dieetille tai hankkia salikorttia, mutta seikkailla haluan. On sanomattakin selvää, että tähän plääniin eivät rutiinit kuulu.

Uudenvuoden uhoaminen on tietenkin oma kliseensä. Yhdessä yössä huolettomaksi seikkailijattareksi muuttuminen on helpommin sanottu kuin tehty. Niinpä haen hieman lisäpontta vieraista kielistä.

Jos suomeksi puhutaan uudenvuodenlupauksista, on englannin kielen ratkaisu, resolution, huomattavasti armollisempi. Lupaukset on helppo rikkoa, ratkaisuissa on ytyä. Niinpä en lupaile mitään, vaan ratkaisen.

Tälle vuodelle valitsen itselleni seuraavat tavoitteet:

Alan kokata enemmän ja monipuolisemmin, vaikka vain itselleni.

Pyrin tekemään joka päivä asioita, joista hyvä mieli.

Kuuntelen enemmän uutta musiikkia.

Nukun, jos väsyttää ja menen ulos, kun ärsyttää.

Uhmaan talouttani ja lähden reissuun vaikka hetkellisen vararikon uhalla – mielellään mahdollisimman pian.

Tapaan uusia ihmisiä, mutta kehitän myös olemassa olevia ihmissuhteitani.

Ja joo, käyn myös siellä joogassa useammin, mutta tarpeeksi satunnaisesti muistaakseni olennaisimman – sen, miltä kunnon joogajumi tuntuu.