Hyvän mielen kulmakivet
Olen viime aikoina lukenut monia hyvään oloon liittyviä kirjoituksia – mitä hyvinvointi on ja mitä se itse kullekin tarkoittaa.
Koska aiheesta on käyty keskustelua täällä Lilyssäkin, ajattelin kantaa korteni kekoon pienellä postauksella asioista, joista saan itse eniten voimaa – ihmissuhteiden, työn ja harrastuksien lisäksi – kolmen esimerkin kautta.
1. Ruokavalio
Kasvisyönti on aihe, jota en ole blogissa koskaan erityisemmin käsitellyt – silti se on ja on ollut yksi tärkeimmistä arkeni peruspilareista jo hyvän aikaa. Lopetin punaisen lihan syömisen 12 vuotta sitten, ja muukin liha tippui ruokavaliosta parisen vuotta sitten. Vaikka syön kalaa ja mereneläviä satunnaisesti, pääasiallinen ruokavalioni koostuu kasviksista. Vaikka terveydelliset vaikutukset ovat vasta sekundaarinen syy kasvissyöntiin, sillä on merkittävä rooli jokapäiväisessä hyvinvoinnissa. Itselleni ruokavalio sopii hyvin – tunnen oloni energiseksi ja sairastan hyvin harvoin.
Vaikka erikoisruokavalio asettaakin toisinaan haasteita, New Yorkissa asuessani olen kokenut kasvisyönnin todella helpoksi: jaksan ilahtua yhä kaupungin maittavasta ja monipuolisesta kasvisruokavalikoimasta ravintoloissa ja ruokakaupoissa. Vakkariruokapaikassani, Williamsburgissa sijaitsevassa Bliss Caféssa, käyn monta kertaa kuussa ihan vain rentoutumassa.
2. Pyöräily
Aikuisiällä olen kokeillut montaa eri urheilulajia, käynyt saleilla ja harrastanut itsekseni. Pariisissa asuessani koukutuin juoksemiseen vuosiksi, ja kirmaisinpa siellä maratoninkin vuonna 2009. Vaikka uskon ennen pitkää aloittavani juoksemisen uudelleen, lopetin sen säännöllisen harrastamisen parisen vuotta sitten – osaltaan olosuhteiden sanelemana, osaltaan huomattuani urheilun alkaneen saada suorituskeskeisiä piirteitä. Olen aktiivinen ihminen ja parhaimmillani päästessäni eroon ylimääräisestä energiasta liikkumalla, mutta en halua ottaa siitä paineita. Tärkeämpänä koen, että tekemisestä tulee hyvä mieli.
Tällä hetkellä nautin pyöräilystä. Voi olla, että jään hikiliikkumattomana jostain paitsi, mutta tässä elämäntilanteessa pyöräily antaa minulle liikunta- ja rentoutumismuotona eniten energiaa. Hyvinvointia on myös se, että pyöränomistajana vältän jokapäiväiset ruuhkametrot ja takkuavan julkisen liikenteen. New Yorkin kaltaisessa työmatkaviidakossa se ei ole mikään pikkujuttu – ilman pyörää olisin luultavasti paljon huonotuulisempi. Vaakakupissa painaa myös henkinen hyvinvointi, ja juuri pyörän päällä, raikkaassa ilmassa polkiessa, kirkastuvat mieli ja ajatus.
3. Matkailu
Reissaaminen on yksi terapeuttisimmista tietämistäni asioista. Tien päällä nautin yksinkertaisista jutuista: onnellisimmillani olen rinkka selässä, koruttomissa hostelleissa ja majapaikoissa yöpyessäni. Yksin matkustamisen olen kokenut erityisen meditatiivisena ja rauhoittavana, ja niinpä pyrinkin viettämään reissussa mahdollisimman monta vuosilomapäivääni.
Kotopuolessa työpäivilläni on tapana venyä, ja tunnollisena stressaajana työhön liittyvät asiat pyörivät mielessä vielä vapaallakin – matkailu ja säännöllinen pesäeron ottaminen vähentävät stressiä ja palauttavat arjen asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Matkaillessa oppii myös luottamaan itseensä ja ympäröivään maailmaan, ja hassua kyllä – mitä enemmän kilometrejä kertyy, sitä vähemmän esimerkiksi materia merkitsee. Ja se jos mikä on hyvinvointia parhaimmillaan.