Intiaanikesä

 

Ei puhettakaan, että kesä olisi minnekään New Yorkista kadonnut.

Päinvastoin – täällä sitä paistatellaan helteessä edelleen. Jo kohta neljättä kuukautta putkeen.

 

Vaan mitäpä ei tyttö tekisi pienen intiaanileikin varjolla?

No sitähän minäkin.

 

Selän paljastava neuletoppi bandeaumaisine rintsikoineen on ollut menneen kesän ykkösasuni. Pikku-Heidi-letteihin palasin taas vuoden tauon jälkeen muistettuani, että voin viikonloppuisin laittaa tukkaa, kun uututtaan kiiltävä ystäväni, pyöräilykypärä, ei ole kuontaloa sotkemassa.

Jolien tyttäriltä lahjaksi saamani oranssinvärinen luomuhuulipuna sai hoitaa meikinvirkaa tänään, joskaan kosmetiikkapussista kesän aikana kovin vieraantunut minäni ei oikein osaa päättää, mitä mieltä laittautumisesta oikein olisi.

Jos totta puhutaan, olisin jo aika valmis loikkaamaan välikausikeleihin, jolloin voi pukeutua pitkähihaiseen mekkoon ja nahkarotsiin. Vetää jalkaan sukat ja huivin kaulan ympärille. Koska en laske suotuisien sääjumalien, tai kenenkään muunkaan varaan, päätinkin lähteä kuun vaihteessa Norjaan sekä Tanskaan tuulettumaan.

 

Kesä, rakkaani – oli kivaa, mutta nähdään taas ensi toukokuussa, jookosta?