Karhutkaa kanssani

Netissä kirjoittelemisessa parasta on kirjoittaminen.

Netissä kirjoittelemisessa pahinta on kirjoittaminen, kun jaksaa hädin tuskin nostaa tietokoneen syliin.

Radiohiljaisuutta ihmetelleille: täällä ollaan, mutta ei aivan täysissä Laura-voimissa.

Takanani on nyt aivan käsittämättömän kurjat kuusi kuukautta. Energiselle, tavallisesti kaiken läpi kahlaavalle optimistille kokemus on ollut absurdi, jollei tragikoominen.

Voimat ovat viime aikoina olleet hakoteillä ja tämä luonnollisesti näkyy myös blogissa. En siltikään suostu lannistumaan. 

Pyydän vain, englannin kieltä törkeästi omiin tarkoitusperiini käyttäen:

Bear with me, karhutkaa kanssani. Olkaa maltillisia.

Palailen astioille taas, kun näyttö ei särje silmiä ja eikä kirjoittaminen tunnu täysin mahdottomalta tehtävältä. Sekin hetki koettaa taas, kenties piankin.

Sillä välin: rrau.