Keinutellen

Tapasin toissapäivänä keppihevosta kantavan viisivuotiaan.

Halusin samanlaisen, en saanut.

Jotain löytyi kumminkin: keinu!

Olen hengaillut viime päivät puutaloidyllissä.

Kastanut varpaitani pihamultaan ja kirjoittanut taivasalla. Luukuttanut Q-Tippiä ja hotkinut appelsiinisuklaata, varastoon varmaan.

Ja tietty keinunut ihan saakelisti.

Huomenna pakkaan reppuni ja lähden Berliiniin. Matkasuunnitelmaa ei vielä ole – sen ajattelin tehdä vasta paikan päällä, sillä mitäs sitä turhia hätäilemään. Lomafiilikseen ollaan kyllä jo virittäydytty – kiitos ekan kesäpäivän ja suklaapitoisen hellelounaan. 

Kaikenlaisia jekkuja se aurinko naiselle tekeekin! 

Vähän kuten ikioma keppihevonen tai puinen pihakiikku. 

Lisää vauhtia!