Mistä sinä unelmoit?
Moni idea lähtee unelmasta.
En tohdi edes arvuutella, missä menisin, jos en olisi antanut mielikuvituksen laukata.
On kiehtovaa, miten monta haavetta eliniän aikana voi toteuttaa. Kaksi, kolmekymmentä tai vaikka viisisataa. Pieniä, suuria, keskikokoisia.
Kiitos silmittömän tuurin, sain itse paljon nuorella ikää: elämän unelmieni kaupungeissa, mahdollisuuden opiskella ja tehdä töitäni haluamallani alalla.
Nyt luon uusia kiintopisteitä.
Haaveilen matkustelusta, kirjoittamisesta ja hitaasta elämästä. Liian usein olen pitänyt tiukasti kiinni ohjaksista, aikatauluttanut elämää. Potkinut vauhdilla eteenpäin, tehokkaasti ja aikaa tuhlaamatta. Nyt haluan ryssiä ja kokeilla, liikoja etukäteen maalailematta.
Suurten unelmien aika ei silti ole ohi.
Onhan todennäköistä, että lähden taas ulkomaille asumaan. Onhan mahdollista, että teen vielä kaiken sen, mikä nyt tuntuu toisten heiniltä: perustan perheen tai hankin vaikka omistusasunnon.
Niiden asioiden aika ei kuitenkaan ole nyt. Nyt ei ole kiire.
Aina ei ole helppoa tietää, mitä haluaa, mutta on ihanaa herätä tietäen, että agenda on yhtäaikaisesti täpötäynnä ja täysin tyhjä. Että on aikaa, mahdollisuuksia kaikkeen.
Ehkä haaveilenkin juuri nyt siitä, vapaudesta.