Perjantaina sain kylään tyttöystävän, jonka kanssa olemme kuljeskelleet – monen yhteensattuman summana –samoja polkuja jo yli neljä vuotta – ensin Ranskassa ja nyt täällä Yhdysvalloissa.

Kävi niin ihanasti, että ystävääni kosittiin pari viikkoa sitten, ja tapahtunutta olikin ainoastaan asianmukaista juhlia tyttöviikonlopulla Williamsburgissa. Varsinaisia ohjelmanumeroita emme olleet parille yhteiselle päivällemme kehitelleet: ruoan, juoman ja tyttöjuttujen lisäksi suunnitelmissamme oli ainoastaan pyöräreissu Manhattanille ja Saks Fifth Avenuelle sormuksia katselemaan. Kaiken kaikkiaan kokemus oli sen verran surrealistinen, että avuksi pyydetty allekirjoittanut meni solmuun jo alkumetreillä. Eli se siitä makutuomaroinnista sitten.

Onneksi en kuitenkaan ollut illan ainoa häkeltyjä, ja nytpä tiedän myös, miltä näyttää, kun yläkaupungin ruutuhuivirouvat ja Brooklynin naapurintyttö kohtaavat: hitusen koomiselta. Vaikka uteliaita katseita pidemmälle ei mentykään, Kånkenin hihnassa roikkunut kypärä kirvoitti kysymyksen jo heti koruosastolle saavuttuamme:

”Vespa?” luksustavaratalon miesmyyjä kysyi.

No kuule ehei. Meilläpäin ajellaan ihan pyörillä vain.

Aurinkoista ja rakkaudentäyteistä alkuviikkoa, tyttäret!