Niin siinä sitten kävi. Tiistaina sanoin heipat Pariisille ja omalle asunnolle ja tulin Helsinkiin.

Nyt olen yrittänyt viime päivät parhaani mukaan sopeutua uuteen, muutaman kuukauden mittaiseen asumisratkaisuuni. Kuten arvelinkin, tavaroiden pakkaaminen oli kuin olikin koko homman ärsyttävin osuus aika monestakin syystä. Ensinnäkään en pakannut mukaani juuri muita kuin vaatteita ja kenkiä lähinnä tulevaa syksyä ja talvea silmällä pitäen. Lopputulos: reilusti ylipainorajoitukset ylittävä matkalaukku, jota ensimmäistä kertaa matkustushistoriani aikana edes epätoivoinen hymyileminen check-in-tiskillä ei pelastanut. 

Vaikka Helsinki on ihana, eniten kaipaan kotoa omaa pyörää, kvinoa-suklaamysliä ja pitkiä juoksulenkkejä joen varrella. Ja ajan kanssa varmasti myös niitä parin euron Kirejä, joita kävin kumoamassa muutaman kavereideni kanssa ennen tänne tuloani. Oh well, tästä se lähtee! Lentement mais sûrement.