Kuka muistaa vielä 2000-luvun alun hittisivuston Tunnustusten luolan – saitin, jossa kuka tahansa voi avautua anonyymisti mistä vain?

Se, että foorumi on pystyssä vielä vuosikymmenenkin jälkeen (kauan eläköön tarkistusgooglaukset) tarkoittaa vain yhtä asiaa: suomalaisella internetin käyttäjällä on paljon sydämellään.

Niin myös meikällä. Tälle iltaa ajattelinkin vähän sellaista tunnustustenluolamaista, vimpan päälle rehellistä postausta.

Aloitetaan tunnustaminen:

Tunnustus 1. Tänään puin samat vaatteet kolmatta päivää putkeen.

Tunnustus 2. Vedin kokonaisen pizzan ja ainakin 50 purkkaa (ou jeah!)

Tunnustus 3. Väsyttää aivan hemmetisti, parhaalla mahdollisella tavalla.

Olen nyt saavuttanut freelance-urallani vaiheen, jossa huomaan olevani kiireinen. Siis todella kiireinen.

Paras saamani friikkuneuvo on liittynyt ajankäyttöön: paiski töitä hullun lailla, kun niitä on ja osaa relata, kun ei ole. Jälkimmäinen kohta vaatii vielä treeniä. Kun päivätöissä oli hektistä, kaipasin omaa rauhaa ja sänkyä. Kun möllötän toista viikkoa kotona yökkärihousuissa, alan selata päivätyöilmoituksia vain päästäkseni ihmisten ilmoille.

Nyt käsillä on 13. työtuntini. Huonomminkin voisi mennä.

Viimeisin Tunnustusten luolan viesti kuuluu näin:

”Olemme muka molemmat dieetillä, mieheni ja minä. Hän katsoo olohuoneessa telkkaria, ja minä söin seinän takana purkillisen Nutellaa lusikalla.”

Arvostan.