Q&A, osa 1
Mitä sä teet työksesi?
Olen Marimekon USA:n tytäryhtiön markkinointikoordinaattori. Pyöritän työkseni sosiaalista mediaa, teen sähköistä viestintää ja koordinoin tapahtumia. Sivussa teen muotitoimittajan hommia täällä Lilyssä.
Kuinka vaikeaa oli viisumin saanti? Mitä kautta lähdit hakemaan töitä?
Viisumiasiat hoiti uusi työnantajani. Työllistymistavassa ei itsessään ollut mitään ihmeellistä. Kuulin avoinna olevasta paikasta ja hain sitten sitä.
Mikä olisi unelmiesi työpaikka?
Kyllä se tämä nykyinen on!
Onko Nykissä jotain samantapaista koulua missä voi opiskella muotia ja muotimarkkinointia?
Samanlaista kuin oma vanha kouluni? On ainakin Parsons, FIT ja LIM college.
Onko sulla jäänyt koulusta isot lainat?
Ei mitenkään ylitsepääsemättömät.
Oletko koskaan kokenut, että tutkintoasi ei arvosteta Suomessa?
Enpä oikeastaan. Enemmänkin olen kokenut tutkintonimikkeen aiheuttavan hämmennystä niiden keskuudessa, jotka eivät tunne markkinointia. Suomalaiseen korvaan näin alaspesifi koulutus saattaa kuulostaa hölmöltä, kun muotikenttä täällä Suomessa on niin suppea.
Millaista on opiskella vieraalla kielellä?
Ei kovin paljon kummoisempaa kuin suomeksikaan. Tenteissä saattoi aika joskus loppua kesken ja esitelmien pitäminen oli aluksi haasteellista, mutta hommaan tulee ruutiini yllättävän nopeasti. Kotitehtäviin ja tekstien ulkoa opetteluun meni tietenkin enemmän aikaa. Kun mokailee tarpeeksi paljon, liiallinen itsekriittisyys häviää.
Voiko lähteä opiskelemaan muotimarkkinointia jos ei osaa piirtää tai ommella ollenkaan?
Tietenkin. Kyseessä ei ole luovan alan koulutusohjelma.
Harkitsitko koskaan kesken koulutaivaltasi vakavissasi Suomeen paluuta? Minkä neuvon antaisit ulkomailla oleskelevalle silloin, kun koti-ikävä iskee?
Ei käynyt mielessäkään. Olenkin kenties väärä henkilö antamaan neuvoja tässä asiassa, mutta koti-ikävän iskiessä kehottaisin keskittymään meneillään olevaan hetkeen ja ottamaan siitä kaiken irti. Suomeen pääsee aina takaisin.
..entä minkä neuvon niihin sydänsuruihin, kun nekin tuntuu suurkaupungissa nousevan johonkin potenssiin tuhat?
Jos Suomeen paluu tuntuu väistämättömältä ihmissuhteen takia, mieti suurempaa kuvaa. Ihmissuhde voi loppua koska vain. Pohdi, missä tuntisit olosi onnelliseksi ihan vaikka vain yksiksesikin.
Annat blogissasi itsestäsi kuvan ikipositiivisena, määrätietoisena, muoti(työ)orientoituneena ja yksin kaikessa pärjäävänä maailmalle muuttajana. Kysymysliutana: odottaako tosi rakkaus, oletko kaukosuhteessa, onko itsensä toteuttaminen vielä rakkautta tärkeämpää?
En näe itsensä toteuttamista ja parisuhdetta millään tasolla toisiaan poissulkevina asioina, eikä romanttisen rakkauden löytäminen ole missään nimessä elämäni itseisarvo. Ja jos niin kävisi, tietäisin olevani aivan väärän ihmisen kanssa. Tällä hetkellä itsenäinen elämä tuntuu mahtavalta. Uskon, että jokaisen pitäisi tutustua ensin omaan itseensä ja se vaatii aitoa yksinoloa ja ajoittaista epämukavuusalueella elämistä.
Tämä ei todellakaan tarkoita, että pärjäisin kaikessa yksin. Kyllä niitä arjen haasteita täältäkin löytyy! Päätän vain itse, miten niihin suhtaudun. Optimistinen asenne on oma selviytymiskeinoni — positiivisiin asioihin keskittyminen on paljon oivaltavampi ja luovempi tila kuin jatkuva negaatio.
Jokaisella on kuitenkin joskus huonoja päiviä ja olisikin hauska tietää millainen sinä olet silloin, kun sinulla on huono päivä?
Yltiödramaattinen. Kuka tahansa entisistä poikaystävistäni voi varmasti kuitata tämän, hah!
Sulla on ollut nuoresta iästä asti rohkeutta lähteä päämäärätietoisesti tavoittelemaan unelmiasi. Mistä sä oot saanut voiman ja rohkeuden siihen?
Olen vain tehnyt niin kuin olen halunnut ja parhaimmaksi nähnyt. Siinä ei ole mielestäni mitään erityisen rohkeaa.
Ketä ikävöit?
Maailmalla kohtaamiani ihmisiä. Parhaat ystäväni asuvat kaikki eri maissa.
Suurin haave?
Tällä hetkellä suurin haaveeni on matkustella ja nähdä mahdollisimman paljon.
Missä on henkinen kotisi?
Siellä, minne sydän eniten vetää. Nyt viihdyn New Yorkissa, mutta muutaman vuoden päästä saatan olla jo jossain muualla.
Suosikkiruoka?
Kasvis- ja kalaruoat. En ole syönyt punaista lihaa sitten vuoden 2002 ja kanankin syönnin päätin lopettaa muutama viikko sitten. Se on välillä haasteellista.
Suositeltavat kirjat?
Apua! Jäinpä kiinni. En muista koska olisin viimeksi lukenut kirjan loppuun.
Kuunteletko suomalaista musiikkia tai luetko suomalaisia lehtiä?
Lehtiä luen Suomessa vieraillessani. Suomalaiseen musiikkiin taas tulee kaipuu pitkän ulkomailla vietetyn ajan jälkeen. Silloin kuuntelen teinivuosieni levyjä, Ultra Brata ja Scandinavian Music Groupia. Löysin uudelleen vähän aikaa sitten myös Ceebrolisticsin.
Mikä on elämässä parasta just nyt?
Itsenäisyys ja vapaus. Työelämä. Sohvasurffaus.
Mikä on must see -paikka mihin haluat vielä matkustaa?
En ole edes vielä aloittanut! Pohjois-Amerikassa riittää työnsarkaa, mutta Euroopan puolelta olisin halunnut lähteä käymään tänä keväänä ainakin Bergenissä.
Miltä tuntuu tulla takaisin Suomeen ulkomailta, tänne kylmään ja tylyyn maahan?
Riippuu vuodenajasta. Kesä on ihanaa aikaa ja joulu mahtavan tunnelmallinen. Suomi ei ole mielestäni laisinkaan tyly paikka asua.
Poliittinen kantasi?
En ole poliittisesti valveutunut, mutta olen luokittelisin itseni hyvin liberaaliksi. Olen aika suvaitsevainen, mutta kaksi asiaa, joita ei voi oikeuttaa missään olosuhteissa ovat kerskakulutus ja toisten ihmisten syrjintä. Ne saavat niskakarvani pystyyn.
Mitä pidemmän tähtäimen tavoitteita sulla on?
Tämä on helppo: Nauttia elämästä täysillä ja tehdä samaan syssyyn muutama muukin ihminen onnelliseksi!