Tag: Lauran levylautasella

Kuten olen useaan otteeseen vihjannut, tykkään viettää outoja juhlapyhiä. Meikän reviirille kuuluvat kaikki persialaisesta uudesta vuodesta Australian kansallispäivään. Tänä kesänä olen alkanut juhlistaa myös uuttakuuta. Tänään en osallistu uudenkuun juhlallisuuksiin kotonani, vaan festareilla (kai se kuutanssi sielläkin onnistuu?) Päivän kunniaksi kokosin kuitenkin TÄMÄN rennon kuuaiheisen soittolistan, jonka avulla uuden kuunkierron juhlistus onnistuu aina näppärästi. Oma tärppini […]

Kukkuluuruu! Täällä Lilyn päivittäinen kukkalähettinne Laura Pollari. Nyt se on virallista: kotini on muuttunut yhden naisen kesäpuutarhaksi, josta löytyy niin krysanteemeja, ruusuja kuin niitä terttuneilikoitakin. Ja tietty päästä varpaisiin kukitettu nainen. Herranjestas! Virallista on myös se, että vuoden kesäbiisini on juuri löytynyt. Jos jazz on muidenkin kuin meikäläisen (kesä)heiniä, ottakaa kuunteluun losilainen Kamasi Washington ja erityisesti tämä […]

Jos on Ranskikset, on oltava Tanskiksetkin. Siksi viimeisimmältä soittolistaltani löytyy vain ja ainoastaan tanskalaista, tanskankielistä lempimusaani. Omat indie-täsmätärppini: Maskinvåd, The Minds of 99 ja oikeastaan aivan kaikki, missä laulaa tanskalainen R’n’B-misukka Coco O. Tilaa lista TÄSTÄ. https://www.youtube.com/embed/a1_Y7sb3myg?rel=0&showinfo=0″ width=”700″> Pusuin maanantai-dj:nne Laura, joka oppi toissaviikolla vihdoin lausumaan tanskan kielen ø-kirjaimen – asiaankuuluvan rakkaussanaston lisäksi, luonnollisesti.

Mitä yhteistä on The Smithsillä ja Tinderillä? Ei mitään, voisi äkkiseltään ajatella. Paitsi, että onpa sittenkin: nimittäin Morrissey-peli. Sen lanseerasi viime joulukuussa Buzzfeedin naistoimittaja, joka päätti testata deittejään Morrisseyn lyriikoiden tuntemuksella. Ja ihan päin hemmettiähän se tietenkin meni. Tämän some-klassikon pariin palaan tasaisin väliajoin silkasta ilosta, ja no, ehkä ihan vähän myös rakkaudestani Morrisseyhin. Tässä suosikkejani: Voittajakin […]

Jokaisen ajan hermolla elävän naisen arjessa tulee hetki, jolloin on kysyttävä itseltään seuraavat kysymykset: Miksi vastakorkatut keväkenkäni ovat hämmentävän suttuiset vain parin viikon käytön jälkeen? Miksi ylipäätään omistan vitivalkoiset tennarit? Kenen tekosia on tuo vastapaljastunut, käsittämätön vehreys? Olenko ituhippi, jos fiilisten tuoreen nurmikon tuoksua matkalla maitokauppaan? Miksi Sufjan Stevensin uusin levy on niin hyvä, että haluaisin […]

Katsoin sitten eilen Baz Luhrmannin Romeo + Julietin. Edellisen kerran olin nähnyt leffan vuonna 1997. Yritetty on kyllä sittemminkin: viimeksi lontoolaisen hostellihuoneen yössä, jolloin minä ja hiprakkainen huonekaverini halusimme viinipäissämme katsoa ”jotain romanttista.” Elokuva jäi tietenkin näkemättä. Siihen kykenin vasta nyt. Päällimmäinen ajatukseni leffaa katsellessa oli ajan kulku. Miten tästä, Suosikin kultaturbojulisteista ja viiden markan hileviivottimista […]

Kulunut kevät jää historiaan paristakin asiasta: loputtomasta kahviloissa lötköilystä (osaan valehtelematta ulkoa koko Helsingin kahvimenuun) sekä leikkokukista. Jälkimmäisiin olen hassannut rahaa huolella, eli aivan hemmetisti – satunnaisten mitä teen, jos voitan nyt tällä millin -arpaostosten lisäksi. Mieleen kevät jäänee myös musasta. Siksi väsäsinkin teille ihkauuden soittolistan, jolta löytyy tällä kertaa vähän kaikkea dream popista italodiskoon. Tilatkaa se […]

Rakastan Spotify-radiota. Kun vähiten osaan odottaa, päräyttää se soittoon sen kaikista ihanimman biisin, jonka juuri nyt kaipasin kuullakin. Tänään se muistutti kaikessa yksinkertaisuudessaan tästä: This is the day your life will surely change,This is the day when things fall into place. https://youtube.com/watch?v=-32AAp418V4%3Frel%3D0 Elämässä suurin vapaudentunne syntyy sen karun tosiasian myöntämisestä, että hommat voivat mennä just […]

Lanseerasin taannoin musaversion takaisinheittotorstaista. Se saa jatkoa tänään. Tämän torstain musanostalgia-artistini on Lianne La Havas. La Havas on folk-laulaja, jonka Central Parkin ulkoilmakeikalle päädyimme viettämään ystäväni polttareita kesällä 2013. Paikalla oli satoja ihmisiä – joskin vain kolme meistä tiesi, mitkä bileet olivat oikeasti kyseessä. Lämpimässä kesäillassa korkkasimme valkkarin jos toisenkin ja tanssasimme niin, että sandaalit olivat revetä. Illan huippukohta? […]

Kun epäilys iskee, kuuntelen yleensä musaa. Onhan moneen otteeseen todistettu, millainen uskomaton kyky sillä on nostaa ylös ajatussuosta jos toisestakin. Siksi tykkäsin, kun silmiini osui toissapäivänä nerokas sanomalehdestä källitty ajatus: Pähkinänkuoressa: Kun arveluttaa, kuuntele Bowien Davidia. Jos David teki itsenään olemisesta siistiä, pystyy siihen kuka vain. Pönöttäminen ja ulkokultaisuus on nykymaailman myrkky. Ajanhukkaakin se on. Olkaa siis […]