Terkut sumun tuolle puolen
Tiedättekö sen suloisen tunteen, kun intuitio kuiskuttelee, että jotain hyvää odottaa aivan nurkan takana?
Katherine Pancol ilmaisee tämän kirjassaan täydellisesti.
Hän vertaa tietämättömyyttä pilvenpiirtäjän katolle nousemiseen huonolla säällä. Näkymät ovat komeat, mutta nyt ne peittää sakea sumu. Eteenpäin ei nää. Siellä se maisema kuitenkin lymyää.
En ole ikinä elänyt näin suuressa epätietoisuudessa.
En osaa arvuutella, mitä huominen, ensi viikko tai kuukausi tuo tullessaan. Olen vain haukannut hetken kerrallaan. Ponkaissut trampoliinille ja antanut elämän ottaa kopin. Kertaakaan en ole tipahtanut.
Pitkästä aikaa minua ei pelota yhtään mikään. Viimeksi minusta tuntui näin kahdeksan vuotta sitten. Pohjaton luottamus rauhoittaa.
Nyt olen vain utelias, ja ihmekös tuo.
Haluan nähdä, mitä sumupilven takaa paljastuu.