Totuus tulee naapurin suusta

”New York’s the greatest if you get someone to pay the rent”

sanoi eräs laulajasetä taannoin.

img_2266.jpg

img_2270.jpg

img_2274.jpg

img_2269.jpg

Ei hän väärässä ollut.

Mutta jotain pääsi hipsterimuusikoltakin unohtumaan: myös omasta takapihasta voi olla melkoisen paljon iloa, kun elintilaa kaupungissa on muuten henkilöä kohden vain noin neliömetrin verran. Eikä ihan mistä tahansa sellaisesta, vaan journalistinaapureiden kanssa jaetusta hämärästä viheralueesta, jolla voi istua iltaa nuotion ääressä viiniä juoden, kokeilla kuka uskaltaa noukkia kuumimman kiven ja heittää sen takaisin liekkeihin. Ihanasta paikasta, joka sijaitsee yhtä kaukana omasta sängystä kuin korttelin parhaista tanssibileistä. Mitattu on, meinaan.

Opinpa viimeisimmissä istujaisissamme myös sen, että osa asunnostamme on rakennettu laittomasti – kiitos valveutuneen naapuruston. Harvardilais-aktivistisen päättelyketjun mukaan voimmekin jättää nyt sen vuokran maksamatta. Näinkö helposti se käy? 

 

Vuhuu, North America!

 

suhteet oma-elama