Vain muutaman dollarin tähden, eli pari sanaa Bangladeshistä
Toivottavasti jokainen on männäviikoilla kuullut bangladeshiläisen vaatetehtaan tapahtumista. Jos näin ei ole, valistakaa itseänne edes vaikka vain artikkelin verran.
Jo yli tuhat kuolonuhria vaatinut, romahtanut vaatetehdas saa – erittäin hyvästä syystä – kysymään: mikä on länsimäisen nykykuluttajan ostoskorin todellinen hinta?
No, paljon enemmän kuin se rahapusseissamme tuntuu.
Sanottakoon alkuun, että nykypäivänä ei ole kovinkaan realistista odottaa, että lempivaatekaupan etiketeissä pönöttäisi vanha kunnon "Made in Finland." Todennäköisempänä eurooppalaisten vaatteiden valmistusmaana tätä nykyä toimivat Portugalin tai Eestin kaltaiset EU-maat. Ainakin, kun puhutaan pienistä tuotantomääristä ja tarkkuutta vaativasta työstä.
Suurelle tuotannolle on sitten oma maanosansa, useimmiten Aasia.
Bangladesh on kirinyt maailman suurimpien vaatetuottajien kärkikastiin jo hyvän aikaa. Toisin kuin pikavauhtia erikoistuva ja kallistuva kilpailijansa Kiina, maassa valmistetaan yksinkertaisia ja tuotantokustannuksiltaan hyvin halpoja tuotteita – t-paitoja, housuja ja sukkia. Vaatteita, joita me sitten ostamme muutamalla dollarilla ketjuliikkeestä ja jotka hyvin suurella todennäköisyydellä päätyvät roskakuoppaan ei kovinkaan monen käytön jälkeen.
Bangladeshin tapahtumia voi kauhistella sydän sykkyrällään vaikka maailman loppuun asti, mutta toimiakin voi. Kerronpa nyt miten.
Miten sinä voit vaikuttaa?
Osta harkitummin. Mitä vähemmät kulutat, sitä vähemmän isot ketjut tehtailtaan tilaavat. Niin yksinkertaista se on.
Onko tavaroiden ylituotanto on maailmantaloudellisesti välttämätöntä? Ei ole. Tällä hetkellä vain niin megalomaanista, että inhimillisiä työoloja on käytännössä mahdotonta valvoa. Massaketjut valmistuttavat tuotteensa tuhansissa eri tehtaissa eri puolella maailmaa, eli yksi ympäripyöreä pressitiedote ei paljon eettisyyden vaakakupissa paina.
Osta vähemmän. Olettaako joku vielä, että viiden dollarin t-paidan takaa voi löytyä mitään hyvää? Matala hinta riistää sekä ihmistä että luontoa.
Pohdi tosissasi, mikä on todella välttämätöntä ja mikä ei. On myös sinun vastuullasi, millaisen planeetan jätät lapsillesi. Ole aikuinen ihminen ja käytä maalaisjärkeä.
Bloggaatko? Jos epäilet vilunkipeliä, jätä puhumatta niistä, joiden touhuja katsot pahalla. Jos juttuaiheista on pulaa, kirjoita mieluummin yrityksistä, joiden uskot parhaimman tietosi mukaan toimivan eettisten pelisääntöjen mukaan. Myös sinä olet osa ratkaisua.
Vakavin viikonlopputerkuin Laura, jota oikeasti suututtaa, että aikuiset ihmiset painavat villaisella ihmisten ja eläinten oikeuksia omalla yltäkylläisellä kulutuskäyttäytymisellään. Jos tämänkaltaiset uutiset eivät tunnu sydämellä, kuvitelkaa oma lapsenne sortuvaan vaatetehtaaseen. Ihan vain muutaman dollarin tähden.
Kuva: CTV News
Kommentit
Hyvä kirjoitus! Cashmere Hour kirjoitti samasta aiheesta myös.
Oli todella irvokasta lukea onnettomuusviikolla (Indiedays)-blogista Primark-ostospostauksia.
Olen samoilla linjoilla. Viime aikoina on uutisoitu että ihmiset ostaa nykyään vähemmän, en näe sitä huonona asiana jos se tarkoittaa sitä, että ihmiset ostaa nykyään harkitummin. Haluan uskoa, että pienikin ihminen voi kulutusvalinnoillaan vaikuttaa asioihin edes vähän. Mieluummin annan rahani jollekin kotimaiselle tekijälle hyvin tehdystä työstä, vaikka onkin hintavampaa.
Hyvä postaus ja laittoi kyllä miettimään! Opiskelijan budjetilla ostokset jäävät nykyään minimiin, mutta hyvä se on silti miettiä niitä harvojakin vaateostoksia mitä tekee.
Mm. H&M:n, Zaran, Levi'sin ja GAPin työntekijät ovat Kamputseassa aliravittuja eivätkä edes elä palkoillaan. Käykää allekirjoittamassa vetoomus (ei vaadi rekisteröitymistä):
http://livingwage.cleanclothes.org/
Tähän samaan liittyen, aiemmin keväällä uutisoitiin minusta liiankin lyhyesti tekstiilijätteen määrän lisääntymisestä Suomalaisilla kaatopaikoilla... Toivottavasti tosiaan jokainen miettisi mitä ostaa, ja mitä se merkitsee.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194804862880/artikkeli/tekstiilijatteen...
Pyrin eettiseen kuluttamiseen, mutta tuntuu oikeasti aika haastavalta löytää kohtuullisen hintaisia, eettisesti tuotettuja ja vielä omaan tyyliin ja makuun sopivia vaatteita. Etenkin urheiluvaatteiden ostaminen tuntuu aika haastavalta.
Harrastan vielä kaiken päälle ratsastusta, jossa varusteita löytyisi toki myös sellasilta varmasti (ihmisten kannalta) eettisiltä pientuottajilta, mutta ne englantilaisten käsityöläisten hinnat alkaa sit olla enemmän luokkaa kartanonomistaja. Ratsastusvarusteissa käytetään aika paljon nahkaa, eikä se eettisyydestä ole oikein tietoa (mikä yleensä tarkoittaa riistoa ja eläinten törkeää kohtelua, mikä on ihan kamalaa).
Vintagen puolelta löytyy paljon omaa silmääni miellyttäviä mekkoja, mutta koltut tuppaavat olemaan koko 34-36, kun omat kurvini kaipaisivat ennemmin kokoja 42-44. Voisihan sitä aina teettää vaatteensa suomalaisella ompelijalla, mutta ikävä kyllä hinnat ovat vähän turhan suolaisia opiskelijalle ja niin, eivät ne Eurokankaasta raijatut kankaat taida olla kamalasti niitä henkkamaukkojen ja muiden trikoorättejä eettisemmin tuotettuja.
Välillä tuntuu että tieto vain lisää tuskaa, vaikka minua suoraan sanottuna kuvottaa Gina Tricotista kassikaupalla lumppuja hamuavat, täysin laput silmillä kulkevat ihmiset. Välillä tekisi silti mieli sulkea silmät, vaimentaa omatunto ja ostella hyvillä mielin mitä eteen osuu.
Niin että vinkkejä laadukkaista, eettisistä ja kohtuuhintaisista vaatemerkeistä otetaan mieluusti vinkkejä vastaan! Tällä hetkellä tuntuu että sitä eettisyydestä joutuu välillä lipsumaan, mutta hyvä laatu on sellainen mistä en kyllä suostu joustamaan koskaan.
American Apparel, Nanso, R-Collection, People Tree... Verkko- ja oikeista kaupoista esim. Yalo ja Karmashop. Eettisissäkin kaupoissa on muuten alennusmyyntejä. :)
American Apparellilla on mun mielestä tosi heikkolaatusta kamaa. Esim. huppari joka on 50% puuvillaa ja 50% polyesteria ei läpäise oikeen mun seulaa... Tai ei se muovikaan aina pahasta ole, mutta tuntui matsku jo kaupassa todella heppoiselta, tuskinpa olisi käytössä kestänyt.
Nansolta olen muutaman mekkosen ostanut, mutta ei jotenkin se ainainen trikoo inspiroi ja mallit tuntuu olevan suurimmilta osin tosi tätiosastoa. Katri Niskanenkaan (oon enenmmän Ivana-tyttöjä, niistä mallistoista ne mun Nanson vaatteet onkin!) ei houkuttele pätkän vertaa, mutta propsit kuitenkin siitä, tuntuu monen muun makuun olevan. Harmillista, mutta aniharvoin Nansolla on mitään mun tyyliin tippaakaan sopivaa.
R-Collectionilta ostin kerran talvitakin joka hajosi kahdessa viikossa. Sen seurauksena sain osakseni niin pöyristyttävän huonoa asiakaspalvelua niin liikkeessä kuin sähköpostitsekin, etten sille yritykselle laita enää penniäkään. Eettistä tai ei, jos mulle pyöritellään silmiä ja syytellään siitä että olen itse kohdellut takkia niin huonosti että se on revennyt (todellinen käyttö: laitan päälle, kävelen pysäkille, istun bussissa, kävelen töihin. Joo vaadin ihan liikoja...), niin ei paljon nappaa. Lisäksi heiltäkin on ilmeisesti tuotanto kaikkoamassa ulkomaille. Hinnoissa tämä ei (tietenkään) näy. Sama homma Marimekolla. Pöyristyttävää toimintaa mun mielestä...
Kiitos kaunis vinkeistä kuitenkin! :) Olinkin kokonaan unohtanut ton People Treen, näyttää tosi kivoilta nuo vaatteet. Pitää kaivaa mittanauha esiin ja katsoa josko sieltä löytyis jotain kesäkolttua! Oisin muuten helposti kokoa 14, mutta kun tuota etumusta on suotu vähän reilummalla kädellä, joten vähän jännittää että mahtuuko tytöt ees kokoon 16. Mutta kuten sanottu, ei oo helppoa! :D
Ilsa - tuohon kohtuuhintaisuuteen ja laadukkuuteen liittyen on muistettava, että juuri näiden massaketjujen hintakilpailun ansiosta kuluttajien hintakäsitykset ovat nykyään vääristyneitä. Eettisesti tuotettu, laadukkaista materiaaleista valmistettu vaate nyt vaan maksaa yli moninkertaisesti sen määrän mitä HM rievuista on totuttu maksamaan. Ja suurin osa ihmisistä ikävä kyllä pitää tätä liian kalliina, vaikka ns. pidemmän päälle tuote kyllä maksaa itsensä takaisin. Jos haluaa edullista, eettisempää laatua niin paras vaihtoehto on kyllä kirpputorien koluaminen.
Ja tärkein asia, josta hirveästi et maininnut tuossa harkitummin ostamisessa mielestäni on kyllä se mistä ostaa! Kirpputoreillakin voi esiintyä hamstrausta, ja vaikka se eettisemmältä tuntuisikin niin sekin vaikuttaa planeettaamme esim. tekstiilijätteen muodossa. Tuotantoketjultaan läpinäkyvien, paikallisten ja laadukkaiden merkkien vaatteet eivät ehkä ole "kohtuuhintaisia", mutta ehkä se on myös hyvä asia, ostoksia varten joutuu säästämään ja harkitsemaan, jolloin automaattisesti ostetaan vähemmän, harkitummin ja vaatteista suuremmalla todennäköisyydellä tulee pitkäikäisiä lempivaatteita!
Vierailija,
vedit nyt vähän omia johtopäätöksiäsi kommentistani. ;) Kohtuuhintaisella en suinkaan tarkoittanut sitä, että vaikka t-paita ei saisi maksaa viittä euroa enempää. Kohtuuhinta oikeasti laadukkaasta t-paidasta voisi minulle olla jotain siinä viiden kympin hujakoilla, tarvittaessa ylikin, mutta kun nykyään tuotteiden hintaan tuntuu vaikuttavan aika vahvasti brändääminen, ei niinkään laatu tai eettisyys. Joten edelleen, otan mielelläni vastaan ehdotuksia vaatemerkeistä jotka täyttäisivät kriteerini. :)
Kiertelen toisinaan kirppareita, Uffeja ja vintage-liikkeitä, mutta tosiaan tuo aiemmin mainitut seikat, koko ja tyyli, eivät yleensä kohtaa. Eikä minulla oikeastaan ole intressejä lohkaista elämästäni niin paljon aikaa siihen että kaivelen lumppukasoja tuntikaupalla löytääkseni sen yhden vaatteen joka minulle kutakuinkin sopii. Kirppari- ja vintageonni tuntuu suosivan lähinnä asusteiden suhteen, vaatteita ei vain tunnu löytyvän.
Viisaita sanoja Laura!
Meillä kävi koululla Not just a Labelin Stefan Siegel luennoimassa ja kertoi mm. että briti käyttävät vaatteitaan keskimäärin 4 kertaa ennenkuin heittävät menemään. Tämä kertoo että niitä ihmisiä jotka käyttävät vaatekappaletta vain kerran, on ihan liikaa!
Kiitos tästä tekstistä! On todella hyvä, että on myös tällaisia bloggareita, jotka eivät vain kehuskele sillä mitä he ovat tänään ostaneet ja mitä vielä aikovat ostaa. Ihmisten pitäisi todella pystyä hillitsemään shoppailuvimmaansa ja oppia myös KÄYTTÄMÄÄN ostamiaan juttuja.
Omat kulutustottumukseni Suomessa pohjautuvat pitkälti siihen, että koluan kirpputoreja, koska joskus jopa ne henkkamaukan hinnat tuntuvat liian kalliilta. (Tai lähinnä tuntuu typerältä maksaa viisi euroa t-paidasta kun kirpparilta löytää yhtä hyviä eurolla). Olen nyt kuitenkin vaihdossa juurikin Briteissä ja mm Primarkin hinnat houkuttavat ostelemaan vähän sitä ja tätä. Olen jossain määrin antanut itselleni sen anteeksi, koska tiedän, että tämä on vain väliaikaista ja kotiin palattua kukkaronnyörit pysyvät taas tiukasti kiinni.
Mutta siis varsinainen pointtini tämän johdannon takana on se, että minua hämmentää ihmiset, jotka omistavat niin paljon vaatteita, että eivät edes "kiinny" niihin tai saatika tiedä mitä omistavat. Itselleni ainakin on tärkeää muistaa, että tuon ja tuon vaatteen ostin sieltä ja sieltä ja sitä käytin mm. siellä ja siellä. Jossain määrin tyyliään on toki aina mukava uudistaa ja ostella vähän laput silmilläkin, mutta vähintään 80% ostoksista on kuitenkin sellaisia joita ilmankin pärjäisi oikein hyvin. Joskus on ollut kamalaa havaita sekin, että itsekin omistan niin paljon kivoja kesävaatteita, että en sen lyhkäisen kesän aikana edes käyttää kaikkia. Ja loppujen lopuksi palaan aina niiden samojen tuttujen ja turvallisten monta vuotta vanhojen paitojen äärelle.
Ja niin voisin väittää, että tekee moni moni muukin. Myös täällä Primarkin luvatussa maassa....
Tästä aiheesta olisi paljon sanottavaa. Ihanaa, että kirjoitit Laura aiheesta hyvän jutun. Satuin muuten tänään aiemmin tekemään pienimuotoisen postauksen saman uutisen vuoksi omalle palstalleni. Olen myös yrittänyt pitkään vähentää kuluttamistani, mutta nyt aion ottaa isomman askeleen. Aion ryhtyä ostolakkoon, joka kestää vähintään tämän vuoden loppuun. Toistaiseksi omien ohjeiden/rajojen luominen on työn alla, mutta asiasta täytyy tehdä julkista, jotta on helpompi olla lipsumatta. Ostolakon on tarkoitus koskea yhtälailla kaupoista kuin kirpputoreilta tehtäviä ostoksia, minulta kun ei oikeasti puutu mitään...
Niin tärkeä aihe. Hyvä, että kirjoitat tästä. Meillä länsimaalaisilla on varaa valita.
Kommentoi