Väriterapiaa korville

 

Huh! Villeistä väreistä puheen ollen – minusta tuli tomaatinpunaisten luurien iloinen omistaja loppuvuodesta. 

Koska olen varsin epämotivoitunut (= erittäin välinpitämätön) hifistelemään tekniikalla, tyydyn toteamaan, että nämä olivat kai jonkin sortin joululahja korvaparille, joka on viimeiset kymmenen vuotta elänyt pilipalinappikuulokkeiden armolla. Siinäpä sitten lyhyt ja ytimekäs seloste tuotteen tarpeellisuudesta suhteessa arkielämän tuomiin musiikinkuunteluhaasteisiin.

Liekö kyseessä väri vai mikä, mutta näiden kanssa tuntuu hiukan kuin kävelisi varoitusmerkki päänsä päällä. Opiskeluaikojen väriteorian opettaja hykertelisi nyt ainakin tyytyväisyydestä, jos tietäisi. 

Ja ehkä minäkin ihan pikkuisen.

 

Ovat nämä nyt niin päheät!