Viiden dollarin pökät, ja muita hellekuulumisia
Jeessiä perjantaita!
Kas tässä uudet viisi dollaria kustantaneet, korkeavyötäröiset farkkushortsini. Näissä aion vetää koko viikonlopun kuten kunnon 90-luvun kotiäiti konsanaan.
Tukka on saavuttanut vihdoin parin millimetrin pituuden, ja aion heittää huivin mäkeen jo tänään. Nautitaan nyt punkkarilookista niin kauan kuin sitä kestää. Kiitos ja kumarrus muuten vielä kaikille hiuskeskusteluun osallistuneille! Kuten ystävä tapaa sanoa: alamäestä saa ne parhaimmat vauhdit – näköjään myös tukka-asioissa!
Muita kuulumisia? New Yorkin helle ei hellitä, ja sitä juhlistamme tänään naapureidemme takapihabileissä. Lämpö on sulattanut aivojen lisäksi korvakäytävät, jotka toistaiseksi sallivat ainoastaan helppojen rantabiittien sisäänpääsyn. Tätä varten olemassa ovat onneksi huumaavan ihanat Postiljonenin ja XXYYXX:n levyt, joita olen pyörittänyt Spotify-levylautasella nonstoppina jo monta päivää.
Muuttuivatpa matkasuunnitelmatkin hiukan. Ostin nimittäin lentolipun Norjan Bergeniin! Vinkkejä otetaan ilomielin vastaan esimerkiksi Svein Bergen bongaamiseen.
Sellaista tällä kertaa. Nyt kipaisen ylös, ulos ja lehtikaupoille.