Se ensimmäinen

Tässä sitä nyt ollaan helmikuisena sateisena sunnuntaiaamuna kirjoittamassa ensimmäistä blogipostaustani. Olen miettinyt blogin kirjoittamista jo pidempään, mutta olen kuitenkin mestari keksimään syitä miksi en omaa blogiani voisi kirjoittaa – kukaan ei kuitenkaan enää nykypäivänä lue blogeja, mitä minulla voisi enää olla sanottavaa, kun kaikki on jo sanottu ja vähän enemmän. Video- tai valokuvauskaan ei varsinaisesti ole vahvimpaa osaamisaluettani  Nyt kuitenkin päätin heittää ajatuksen roskakoriin ja aloittaa. Enimmäkseen aloitin tämän vain itseäni ja omia ajatuksiani varten. Se, jos joku muu saa blogistani inspiraatiota tai tykkää höpöttelyjeni lukemisesta on vain minulle plussa, ei niinkään syy. En tiedä tuleeko tämä olemaan blogini ainut postaus vai saanko tästä pidempiaikaisen harrastuksen – se jää nähtäväksi.

En ole koskaan sen enempää kirjoitellut päiväkirjaa (aloittanut kuitenkin ainakin tuhannesti) kuin mitään muutakaan koulun pakollisista äidinkielen esseitä lukuunottamatta, joita muuten vihasin yli kaiken. Joten tässä blogissa ei todennäköisesti tulla näkemään mitään kirjallista iloittelua. Aihepiirit blogissani tulevat varmasti pyörimään suurelta osin oman arkeni, hyvinvoinnin ja liikunnan ympärillä. Myös raha on aina kiinnostanut minua, joten myös se tulee olemaan osa blogiani.

Kuka minä sitten olen? 26-vuotias naisen alku Vantaalta. Päiväni pyörivät pääsäntöisesti päivätyössäni ja vapaa-ajallani nautin liikunnasta, ystävien seurasta, ruoanlaitosta sekä arjen pienistä iloista, kuten vaikkapa rauhallisesta aamukahvista tai auringonpaisteesta.

Päätin vuoden alussa, että tänä vuonna aion keskittyä itseeni ja tehdä aidosti niitä asioita, joista itse nautin. Haluan uskoa siihen, että me kaikki voimme saavuttaa oman unelmaelämämme. Tämä on esimmäinen askel itselle kohti omaa unelmien elämääni!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tervetuloa siis mukaani tälle matkalle!

Laura