Mitä meille kuuluu

Mitä meille kuuluu? 

Äidille aamulenkkejä ja muumimukillisia kuumaa glögiä. Ja kyllä, poltin kieleni moneen otteeseen, onnekseni Ben & Jerry’s tulivat avukseni lieventämään tätä ikävää tunnetta. Ben & Jerry’s, ne on niitä tämän äidin herkkuja. Suurimpia herkkuja.

Mitä pikkuihmiseen tulee, leikkejä, leikkejä ja leikkejä. Perjantainen mu-mu-muskari. Mikä sen tärkeämpää 2-vuotiaalle. Myös perinteinen lauantainen reissu isin ja isovanhempien kanssa uimahalliin, mikä on aina yhtä huikeaa. Varsinkin se liukumäki. Ai juku, mikä liukumäki. Siellä lasketaan vuoronperään isin ja vaarin kanssa. Välillä myös mummin, jolta onkin opittu tämä paljon käytetty apua apua. Ei saisi turhaan huudella, mutta 2-vuotias kun jotain oppii, sitähän sitten käytetään. Onneksi ne on niitä ohimeneviä lausahduksia. Ja tätäkin käytetään vain kotona leikkimielisesti. Ainakin just nyt. 

Entäs isi? Muru. Kultamuru. Meidän isompi kultamuru tekee arkipäivät töitä ja illat leikkii pikkujäbän kanssa milloin mitäkin. Lautapelit on aika kova juttu. Ainakin isin kanssa. Äiti säästää ne leikit aina isille. Ehkä myös siksi, ettei äiti jaksa kerätä niitä pois. Vai miten se oli. Kun pikkumies malttaa vihdoin illalla sulkea ne suuret, ruskeat silmänsä, pääsee iskäkin vähän pelailemaan tietokoneella. Lasillinen kylmää cokista ja kuulokkeet päähän. Malttais vain ajoissa pehkuihin.. Ehkä sitten huomenna.

Eli mitä meille oikein kuuluu? Ihan tavallista. Viikonloppu tuli ja meni. Aamulenkkejä syysaamuisin. Leeville puhelimen ruudusta Ryhmä hauta ja koirat tassuttelee vierellä. Päikkäreitä ja villasukkien kutomista. Arkiruokaa ja pimeneviä iltoja. Yhdessäoloa. Iltasatuja, unipupuja ja yöunia. Pusuja ja haleja. Joulupipareiden paistoa ja koristelua. Joulupipareiden syöntiä. Jäätelöä. Isille cokista. Iltarukouksia ja väsyneitä aamuja. 2-vuotiaan jatkuvaa höpötystä. Lisää höpötystä. Jokapäiväisiä leikkejä. Duploja. Autoja. Lisää pusuja. Ja paljon, paljon rakkautta.

Tällaista kaikkea meille kuuluu just nyt. 

<3: Laura