Kotona
Eilen aamulla sai jo sanoa pojalle, isi tulee tänään kotiin. Meitä on pian taas kolme. Plus koirat. Siinä se päivä meni, aamukävely ja päikkärit. Iltaruoka ja kauppareissu. Duploleikit olohuoneen lattialla. Kylpy ja iltapuuro. Isi tulee ihan kohta. Iltasatu ja autoleikit sängyssä ennen valon puhaltamista sammuksiin. Uniaika meni jo aikaa sitten, poika pyörii ja pyörii. Odottaako hän isiä kotiin? Ovi käy, tassut kipittää vaalealla laminaatilla ovea kohti. Shhh. Ei voi erehtyä edes hämärässä, pojan poskipäät nousee taivaisiin. Isi tuli! Äkkiäkös sitä ollaan pystyssä ja täysin hereillä, haleja ja pusuja. Vielä vähän lisää. Oli ikävä. Muttei enää. Nyt meitä on taas kolme.
Kello soi. Yleensä Leevi herää, muttei tänään. Meni eilen niin myöhään. Aamupalaa laittamaan ja kulta ylös syömään ennen töihin lähtöä. Tais olla silmät vähän ristissä. Kyllä se poikakin sieltä hetken päästä iloisena huuteli. Isillä on lahja, tuutko hakemaan? Mikä innostus. Kyllä meidän poika tietää mikä lahja on. Ja kyllä oli mieluinen. Heti leikkimään, hyvä jos paketista saatiin irti otettua. Oikein hieno linja-auto! Leevillä on kunnon autovaihe menossa, ne on niin in. Tässä aukeaa ovi ja taka- sekä sivuluukut, joita äidin tarvii koko ajan olla avaamassa. No, sittenhän avataan. Voi toista onnellista.
Mutta sain mäkin tuliaisia, lahjoja. Ja kyllä, monikossa. Voiko olla, että mä tykkään kaikesta vaaleanpunaisesta. Ja mun rakas mieheni tietää sen myös varsin hyvin. Se ei ole mitenkään epäselvä asia. Oikeastaan kenellekkään. Niinkuin hän itse eilen illalla sanoi tuliaisia antaessaan, mä tykkään juosta, ja tykkään vain olla. Vai miten se nyt sanatarkalleen menikään.. Joten mikä sen parempaa, kuin pinkki juoksutakki ja samaa sävyä olevat olohousut. Kiitos rakas. Menivät kyllä heti kokeiluun. Aamulla juoksulenkille takki päällä ja kotona olohousut jalkaan. Nyt on hyvä olla.
Sitten päiväunta ja duploleikkejä. Bussi ja kaivinkoneet mukana. Isi töissä. Tulee kohta, sitten syödään. Kanat suikaleiksi ja pannulle. Mausteita ja paljon hunajaa. Isi tilasi kanasalaattia. Johan reissussa tulikin syötyä pitsaa, pitsaa, hampurilaista ja vielä kerran pitsaa. Mahtaa taas kunnon kotiruoka maistua. Kyllä eilen illalla kehuttiin, miten hyvää rasvaton maito onkaan. Sitä kun ei kultamuru Saksassa saanut. Eikä vaimon rakkaudella tehtyä taivaallista kotiruokaa. Kello lyö viisi ja työaika päättyy, ruoka valmiiksi ja hetken päästä ovi jo käy. Sitten syömään. On se vaan ihanaa, kun kaikki on kotona. Näin on paras olla.
<3: Laura