Asiaa pykälästä ja sen vierestä

Voiko blogi menestyä, jos sen kirjoittaja tekee comebackin alle kahden vuoden sisällä edellisen blogin lopettamisesta?

Pohdin, mikä edellisessä blogissa meni pieleen ja löysin syyn: intohimo puuttui. ”Rakkaudesta lajiin, ja niin edelleen”?

Kirjoitin äitiysblogia ennen ainokaiseni syntymää ja myös sen jälkeen, kunnes postaukset vähenivät salakavalasti viikko viikolta ja kuukausi kuukaudelta. Lopulta huomasin, ettei minulla enää ollut aiheeseen annettavaa. Olin rajannut blogini liian kapealle kaistaleelle, josta en loppujen lopuksi edes halunnut kirjoittaa.

Kuluneiden kuukausien ja vuosien aikana olen päässyt tavoitteeseeni. Olen valmistunut toisen kerran yliopistosta ja päässyt ammattiin, jossa saan käyttää osaamistani. Halusin juristiksi, koska halusin muuttaa maailmaa. Perustin tämän blogin samasta syystä.

Juridiikka on minulle intohimo. Nautin pykälän viilaamisesta ja erityisesti siitä, että saan ratkaista ongelmia. Nykyisessä työssäni en kuitenkaan kohtaa teitä, ihmisiä. Toivonkin, että blogin kautta voin tuoda juridiikan lähemmäksi lukijoitani ja ehkäpä myös avata sitä ”juridiikka-jargonia”, josta kovin moni tuntuu olevan harmissaan. Jäänkin odottamaan mielenkiinnolla sitä, kuinka moni lukijoista innostuu aiheistani, jotka eivät ehkä suoranaisesti kuulu Trendi -lehden sivuille.

Koskapa en halua tehdä samoja virheitä uudelleen, en kuitenkaan halua rajata blogiani pelkkiin lakiasioihin. Varaan itselleni oikeuden kirjoittaa minulle mieluisista ja minua inspiroivista asioista. Haluan tämän blogin tuovan hyvää sekä itselleni, että teille. I’m law’in it -are you?