Ladataan...

Nyt on sen aika, kun alan treenaamaan itseäni takaisin kuntoon ja omaksi itsekseni. Onneksi tämän ei pitäisi olla vaikea juttu, koska tiputettavaa ei ole paljon. Tai sitten tämä on vaikeaa juuri siksi. Haastavinta mulla tulee olemaan tässä matkassa syöminen. 

Alkuraskaus tiputti painoa melkein 10 kiloa. Lihosin raskausaikana noin 6 kiloa, jotka lähtivät synnärillä. Eli käytännössä nämä 6 kiloa oli pelkkää mahaa. Maha palautui heti synnytyksestä. Toki se on jäänyt löysähköksi, mutta odotin että työstämistä olisi enemmän tämän suhteen. Miksi tiputan painoa? Vaatekokoni on nyt 38-40 ja haluaisin palata kokoon 36-38. Se tuntuu enemmän itseltäni. Lisäksi haluan voida hyvin. Tavoitteena on tiputtaa painoa noin nelisen kiloa ja palauttaa takaisin lihasmassa. Suunitelmani on ensiksi tiputtaa painoa ja sitten aloittaa lihasten metsästys. Miten tämä onnistuu? Tämä tuleekin olemaan suurin haasteeni eli ruokavaliolla. Painon pudotuksen suurinta roolia pitää ruokavalio. Se mikä tekee mulle tästä todella haasteellista on se, että en juurikaan syö lihaa, en pidä kasviksista ja tällä hetkellä en oikeastaan syö mitään. Helppo juttu vai mitä?

Proteiineja pitäisi olla lautasmallin mukaan neljännes annoksesta. Proteiinit olisi silti helppo koota omalle lautaselle. Lihan lisäksi proteiinia saa mm. kananmunista, maitotuotteista, pähkinöistä, täyjyväviljaleivästä ja parsakaalista. Nämä kaikki ovat helppoja protskuja ja nopeasti valmiina. Puolet lautasmallista pitäisi jo olla kasviksia ja näitä mun pitäisi opetella syömään. Oikeastaan mun pitäisi opetella syömään uudelleen. Hiilarit on nyt ollut aika suuressa osassa mun ruokavaliota, koska ne on helposti saatavilla. Tiedostan sen, että hiilareita pitäisi karsia. Mun lautasmallina voisi toimia kakkulautasmalli eli puolet kakunpalasia, neljännes suklaata ja loppuneljännes croisantteja. Ne on niin hyviä!

Painoasia ja huono syöminen raskausaikana otettiin puheeksi myös neuvolassa. Se vähäinen määrä mitä yritin syödä raskausaikana, meinasi tulla ylös. Tästä tuli kierre ja lopulta mun ei tehnyt mieli syödä ollenkaan pahan olon takia. Mulla on ollut syömisen kanssa ongelmaa myös raskauden jälkeen. Sairaalassa pystyin kuitenkin pitkästä aikaa syömään normaalisti ja söinkin reippaasti ruokaa kuin norsu ja syöminen jatkui hetken aikaa myös kotona. Sitten tuli stoppi ja mun ei taaskaan tehnyt mieli syödä mitään. Tuntui, että aika kului niin nopeasti vauvan kanssa ja kun vauva nukkuu, haluan olla koirien kanssa. En jaksa miettiä omaa syömistäni ja sitä mitä kerkeän valmistamaan sillä välin, kun vauva nukkuu. Unohdun antamaan aikaani vauvalle ja koirille, että samalla se oma hyvinvointi unohtuu. Illalla mulla on niin huono olo, että ruuan pysyminen sisällä tuntuu jälleen haastavalta. Onneksi keskustelimme syömisestäni neuvolassa ja pääsen keskustelemaan ruokailutottumuksistani ravitsemusterapeutin kanssa. On mahtavaa, että tällainen asia otetaan puheeksi neuvolassa ja että ravitsemusterapeutin palveluita voi hyödyntää myös neuvolan kautta. En pitänyt omaa syömistäni millään tavalla ongelmana, mutta kun keskustelin lääkärin kanssa asiasta, ymmärsin, että siitä on muodostunut mulle ongelma ja nyt asialle pitää tehdä jotakin. 

Kun ruokavalio saadaan kuntoon, on se jo puolivoitto!  Liikuntaosio on hoidossa ja liikunta on aina kuulunut mun elämään. Ostin jäsenyyden vihdoinkin kuntosalille joulukuussa. Odotusaikana jouduin lopettamaan salijäsenyyteni, koska en siellä pystynyt käymään oikeastaan koko rakausaikana. Mulla oli hyvää aikaa seurata salitarjontaa täällä ja päädyinkin vaihtamaan kuntosalia toiseen. Uusi ympäristö motivoi liikkumaan entisestään. Siellä on hyvä ilmapiiri ja treenikaverit epänormaaliin Satakuntalaiseen tapaa tervehtivät. Tulee heti hyvälle mielelle, kun ympärillä treenaa hyväntuulisia ihmisiä.

Salilla treenaus on pysynyt harrastuksissani 16 vuotta. Olen kokeillut välillä muita harrastuksia, mutta saliharrastus on aina pysynyt. Se tuo mulle hyvän olon ja saan omaa aikaa. Yhdessä liikkuminen on myös kivaa, mutta pidän siitä, että saan olla itseni kanssa ja koota ajatuksia. Vaunulenkit ovat muodostuneet myös osaksi päivää. Se on pirun tylsää, mutta ulkoilma tekee hyvää vauvalle ja mulle. Ajatuksena on ollut kokeilla uutta harrastusta. En ole vielä päättänyt mitä se olisi. Riippuu siitä mitä täällä on tarjolla. Yleensä harrastusmuodot ovat ryhmäliikuntatunteja tai joogaa, mutta näistä kumpikaan ei ole mua varten. Kaipaan jotakin haastavampaa. 

Kun on tehty päätös muutoksesta ja ruokavalio katsottu kuntoon, on aika katsoa eteenpäin, tai alaspäin omaan napaan. Tärkeintä on nyt saada itseni kuntoon, jotta jaksan arkea vauvan kanssa. Lupaan tänä vuonna pitää omasta hyvinvoinnistani parempaa huolta. 

Mitä hyvää sinä olet luvannut tehdä itsellesi?

Ruokaterveisin,

-J

Ladataan...

Odotusaikana huomasin pieniä asioita, kun mun pää alkoi reistailemaan. Se ei enää pysynyt arjessa mukana ja monesti mulla jäi useampi asia kotona kesken, kun vaan unohdin keskeytyksen tullessa mitä olin tekemässä. Ymmärrän nyt miksi Suomessa on otettu käyttöön pitkä äitiysvapaa ja töistäkin laitetaan odottavat mammat hyvissä ajoin ”lomalle” (pihalle). Jos mun pitäisi käydä nyt töissä, A) tulisin todennäköisesti myöhästymään töistä, B) ammattimainen keskustelu asiakkaiden kanssa olisi köyhää eikä siinä tilanteessa asiakas tuntisi olevansa mitenkään erityinen. Ihan perussanat tuntuvat olevan hakusessa. Tällä hetkellä en pysty normaaliin keskusteluun aikuisen kanssa. Puhun kuin pikkulapsi. Kun teen kotiaskareita ja puhelin alkaa soimaan, keskeytän askareet ja kipitän puhelimeen. Illalla huomaan, että perkule, märät pyykit on edelleen koneessa, paskavaipparoskis haisee tuulikaapissa ja haisen itse hieltä, kun olen taas unohtanut käydä suihkussa. Kattilassa vesikin on palanut pohjaan. 

Pari päivää sitten mulla oli kahvitreffit kaupungilla. Kun olin matkalla sovittuun paikkaan, ajoin liikenneympyrää ympäri kolmeen-neljäänkin kertaan, koska unohdin minne olin matkalla. On ihanan helpottavaa puhua toisen tuoreen äidin kanssa. Keskustelut sujuvat ja niiden sisältö on samankaltainen. Olisin todennäköisesti loistavaa juttuseuraa humalaisten ihmisten seurassa. Ehkä mun pitäisi kokeilla sitä! Kotona mulla on koirat, jotka rakastavat mun lässytystä ja niiden kanssa ei tarvitse miettiä miten puhut. Se on niin stressitöntä. Mun pitäisi ensi lauantaina lähteä keikalle. Tulevat keskustelut normaalien ihmisten kanssa jännittää hieman. Onneksi olen menossa keikalle ja volyymit on sen verran korkealla, että puhe todennäköisesti puuroutuu musiikin sekaan. Olen varmuuden vuoksi kirjoittanut puhelimeeni keskustelurungon mitä harjoittelen ennen lauantaita ja luen rungon läpi paikan päällä, jos tulee the situation. 

Mutta niistä treffeistä, josta yllä kirjoittelin. Olen etsinyt M:lle uusia tutteja. Meillä oli pitkään pimu tyytyväinen Aventin tutista, joka saatiin. Tätä tuttia meillä oli vain yksi ja mua hirvitti ajatus siitä, että se katoaa ja silloin helvetti olisi irti. Ei kelvannut  meidän neidille Mam- tai Ainu –tutit. Sitä samaa Aventin tuttia en löytänyt kivijalkakaupoista enkä netistä. Kirjoittelin Aventille sähköpostitse tiedustelua mistä voisin näitä tutteja löytää. M:n onneksi Aventin tehtaalta lähetettiin hänelle lisää näitä maailman parhaimpia tutteja. Kun tutit saapuivat, eivät nämä enää kelvanneet hänelle. Mitä M nyt imee? No nyrkkiä. Se on kokonaan suussa. Yöllä heräsin siihen, kun luulin että sisälle on tallustellut karhu, mutta meidän Miltsu sängyssä imi tyytyväisen äänekkäästi nyrkkiä. Olen pukenut M:lle hanskat käteen, jos auttaisi tuohon imeskelyyn. Hanskat eivät ole häntä silti estäneet, ne maistuu yhtä makoisilta kuin paljas nyrkki.

Olen nyt kierrellyt kaupoissa ja etsinyt kaikenlaisia tutteja. Kahvitreffeillä kävimme myös etsimässä M:lle tuttia. Seisoimme molemmat tuoreet äidit tuttihyllyn edessä. Siinä pitkään luimme tuttipakettien ikiä ja luetun ymmärtäminen oli kummallekin haastavaa. Kun olimme tankanneet, että 3+18 tarkoittaa 3-18kk ikäisille lapsille, huomasimme, että toisissa paketeissa lukee selvästi 0-6kk:n ikäisille. Mitä hittoa tuo + -merkki tarkoittaa?! Kun olimme saaneet aivoja jumpattua, me keksittiin se! Hyvä me! Sitten erehdyin katsomaan uutta tuttipakettia ja kerkesin siinä sekunnissa taas unohtamaan mitä 3+18 tarkoittaa. Silloin totesin, että nyt on hyvä aika lähteä kotiin lepäämään. Matkaan tarttui kuitenkin pari uutta tuttia lisää. Tällä viikolla M saa alkaa tunnustelemaan ja maistelemaan, josko näistä tuteista löytyisi joku suosikki. Tutteja meillä alkaa olemaan niin paljon, että niistä voisi erikseen kirjoittaa oman blogin ”M ja maistuvat tutit”.

 

Tuttiterveisin,

J

Ladataan...

Joulun jälkeen mun kasvojen ihossa on tapahtunut jonkinlainen räjähdys. Jouluna naama oli hyvässä kunnossa ilman minkäänlaista näppylää. Sitten tapahtui jotakin. Mun kasvoissa on kipeitä finnimäisiä tulehtuneita patteja. En tiedä mistä tämä johtuu, syitä voi olla monia. Koko raskausajan mun iho oli parhaimmassa kunnossa kuin koskaan. Se oli sileä ja pehmeä kuin vauvan pylly. Ei tarvinnut ainakaan ihon huonokuntoisuuden vuoksi käyttää meikkiä. Listasin alle asioita, josta epäpuhtaudet voivat johtua.

1. Herkuttelu. Jouluna herkuttelin pitkästä aikaa ja paljon. Söin joulupyhien aikana kolme paketillista juustoja ja siihen suklaat päälle. Huono ruokavalio, rasva ja sokeri vaikuttavat ihoni kuntoon. 

2. Veden juominen. Vettä olen juonut lähinnä silloin kuin muistan. Havahdun välillä siihen, että mulla on jano. 

3. Ihon puhdistus. No, on laiskottanut.

4. Hormoonit ja väsymys. 

5. Ihon kosteutus. Olen skipannut tätäkin väsymyksen vuoksi.

Alla on kuva mun tämän hetkisestä tilanteesta ja jälkeen kuva, jossa olen meikillä peittänyt ihoni epäpuhtaudet. Kun olen päivitellyt mun ihoni tilannetta tutuille, olen saanut vastaukseksi, ettei siinä mitään ole. Näppylät on vain hyvin peitelty. Meikitön kuva on otettu illalla ennen nukkumaan menoa juuri puhdistettuna.

Aloitan ihoni hoidossa nyt tehokuurin ja käytän tuotteita, jotka ovat mulla aiemmin toimineet. Aloitetaan meikin puhdistuksella. Sanottakoon vielä, että olen vuosien varrella käyttänyt jos jonkinlaista purnukkaa ja halvimmista tuotteista aina kalliisiin merkkituotteisiin asti. Pesen aina silmämeikin Rainbow puhdistusgeelillä, jonka jälkeen puhdistan loput silmämeikin jämät Garnierin misellivedellä tai Garnierin puhdistusliinoilla. Tämän jälkeen alkaa ihon puhdistus.

Normaalissa tilanteessa käytän L300 puhdistusvaahtoa, mutta koska mun ihoni on tässä kunnossa, pesen ihoni ecotoolsin kasvoharjalla, johon käytän puhdistusaineena Aco Deep cleansing saippuaa. Tämän jälkeen käyn kasvot läpi Avon care ruusuvedellä. Kasvovettä käytän yleensä vain aamulla vesipesun jälkeen, mutta nyt otan kasvoveden käyttöön myös iltaisin. Kun puhdistus on tehty, levitän näppyjen päälle yöksi Aco spotless overnight voidetta. Aamulla kun herään laitan näppylöiden päälle hammastahnaa. En tiedä tehoaako hammastahna, mutta sitä on aina kaapissa niin pistetään naamaan! :D

Pyrin myös kuorimaan ihoni kerran viikkoon The Body Shopin vitamin C kuorintavoiteella. Kaivoin kaapeista esille kasvonaamiot, jotka on tarkoitus lisätä ihon hoitoon. En ole huomannut kasvonaamioista olevan apua, mutta ei niistä varmaan haittaakaan ole. 

Seuraavana on vuorossa ihon kosteutus. Yleensä ajatellaan, että kun ihossa on epäpuhtauksia, sitä ei saisi mennä kosteuttamaan, mutta silloin juuri ihoa pitää kosteuttaa. Päiväksi laitan kevyemmän seerumin ennen kasvovoidetta. Käytän tähän Lorealin Hydra Genius aloe water seerumia. Sitten vuorossa on kasvovoide ja monen vuoden jälkeen vessani kaappiin palasi Erisan kosteuttava kasvovoide. Yötä varten seerumina toimii Anew seerumi tai Lumenen Glow Boost tipat. Kosteusvoiteena käytän Anew reversalist yövoidetta. Silmänympärysvoiteena käytän myös Avonin tuotetta, mutta tätä tuotetta ei enää valmisteta. Ostin nyt testiin paljon kehutun Lidl:n silmänymärysvoiteen. Mutta tässä tämä! Melkoinen määrä tuotetta ja purnukkaa. Mun omia lempparituotteita ovat ehdottomasti Avonin kasvovoiteet, joihin palaan aina uudelleen! Lisäksi suosikeitani ovat Rainbow meikin poistogeeli, Erisan päivävoide, Ecotools kasvoharja, Loreal hydra genius aloe water ja Garnierin puhdistusliinat. Mitkä ovat teidän suosikkituotteitanne ihon puhdistuksessa ja kosteutuksessa? Onko teillä vinkkivitosia finnien hoitoon? Kuulisin näistä mielelläni. Onko teillä sellaisia kestosuosikkeja, joihin palaatte yhä uudestaan?

Näppyläterveisin,

-J

Pages