Raskausaikana haaveilimme ulkomaan matkasta. En kuitenkaan uskaltanut lähteä minnekään. Olin raskausaikana vähintääkin hysteerinen ja pelkäsin kaikkea. Tiesin, että en pystyisi nauttimaan lomamatkasta, jos sellaisen varaisimme. Ulkomaille lähtiessä raskaana pitäisi varoa hieman kaikkea ja ennen kaikkea terveydenhuollon pitäisi olla hyvää ja se pitäisi olla helposti saatavilla. Kuitenkin isoin kynnys minulle oli matkassa ruoka. Ruoka on yksi tärkeimmistä jutuista lomalla! Koko ajan pitäisi vain syödä nautiskellen.. ja se on ihanaa. Raskaana kuitenkin on tiettyjä ruokia, joita ei voi syödä. Totesimme, että on helpompi matkustaa sitten, kun vauva on syntynyt.

Kesällä päätimme, että nyt on aika lähteä ulkomaan reissulle. Hölmönä katselin lentoturmien tilastoja ja päädyimme valitsemaan matkakohteeksi Viron! Jee! Sinne pääsee laivalla. Varattuani etelän reissun Tallinnaan, aloin jo miettimään mitä kaikkea pitäisi ottaa mukaan ja mihin meidän pitää varautua. Tyttömme on nyt 9 kuukauden ikäinen. Vauvan kanssa matkustaminen voi olla hermoja raastavaa tai sitten kaikki voi mennä hyvinkin leppoisasti. Matkailu vauvan kanssa ei kuitenkaan tule olemaan koskaan samanlaista millaista matkailu oli ennen vauvaa. Todellisuudessa vauvan kanssa matkailussa mennään vauvan tarpeet edellä.

Ennen matkaa..

Ennen matkaa kannattaa tarkistaa matkavakuutusten tilanne. Koska minä ja mieheni matkustamme paljon, on meillä käytössä jatkuvat matkavakuutukset ja vielä päällekkäin paritkin vakuutukset. Vauva on vakuutettu meidän vakuutuksiemme alle, koska on vielä alaikäinen. Vakuutukset siis check!

Seuraavaksi oli passin hankinnan vuoro. Toitotin miehelleni jo viime vuonna, että minun tarvitsee käydä passikuvassa uutta passia varten. Kävimme M:n kanssa passikuvassa ja kun pääsimme kotiin, aloin täyttämään netissä passihakemuksia minulle ja M:lle. Kun täyttelin omaa hakemustani, ilmoitti poliisin sivu, että minulla on voimassa oleva passi. Kävin tarkistamassa ”vanhan” passini ja kuinkas ollakaan, on passi voimassa vielä pari vuotta. Tarkista siis passisi tilanne ennen passikuvan ottamista. Luulo kun ei ole tiedon väärti.

Kun hakemus oli lähetetty, varasin poliisilaitokselle ajan vauvan tunnistamista varten. Jonot laitoksille on pitkät kesäisin ja ensimmäinen vapaana oleva aika olisi mennyt reilun kahden viikon päähän. Päätin soittaa ajanvaraukseen ja pyysin nopeaa aikaa mihin tahansa lähipoliisiasemalle, jotta saisimme passitilauksen eteenpäin. Ilman tunnistusta, makaa tekemäsi passihakemus verkossa niin kauan kuin tunnistus on tehty. Vasta tunnistamisen jälkeen lähtee hakemus eteenpäin. Aika saatiin varattua ja passin hankinta check!

Matkalaukuiksi valitsin yhden ison laukun minulle ja miehelle. Vauvalle otin pienemmän matkalaukun, mutta kuitenkin tarpeeksi ison vaippoja sekä ruokia varten. Niitä tarvitaan kuitenkin paljon! Matkalaukkuun pakkasin perusvaatteita, lämmintä vaatetta, vaipat ja ruuat. Näiden lisäksi otimme mukaan kantorepun, syöttötuoliin pehmusteet (M viihtyy paremmin, kun tuolissa on pehmusteet eikä heilu joka puolelle), rattaat, unirievun, useamman tutin sekä kylmälaukun M:n sormiruuille.

Matkalla

Varatessani hotellia, oli kaikki isommat huoneet varattuja. Otimme huoneen, jonka saimme ja sinne pinnasängyn. Huone, jossa olisi ollut ruuanlämmitys mahdollisuus olisi ollut parempi, mutta pärjäsimme myös tällä huoneella. Aamulla lämmitin maidon kuumassa vesihauteessa. Onneksi M nukkuu yöt, joten yöllä ei tarvitse herätä lämmittämään maitoa. Kun lähdimme hotellilta kiertelemään kaupunkia, oli ruuat ja maidot helppo lämmittää kahviloissa/ ravintoloissa.

Ensimmäinen yö vieraassa sängyssä ei sujunut ilman kitinää. Useamman kerran M heräsi ja ihmetteli nukkumapaikkaansa. Hän ei viihtynyt edes meidän vieressä sängyssä. Kuitenkin yllättävän hyvin yö meni, vaikka M heräili useampaan otteeseen. Vauvaa kannattaa opettaa etukäteen nukkumaan erilaisissa paikoissa, jos haaveissa on lomareissu ulkomailla. Tätä emme harjoitelleet enkä tiedä onko siitä oikeasti hyötyä, mutta ei se ainakaan haitaksi ole. Toinen yö vieraassa sängyssä meni todella hyvin. Olimme kaikki niin väsyneitä päivän ohjelmasta, että yö meni meillä kaikilla mukavasti nukkuessa ilman heräämisiä.

Lähdimme Viroon omalla autolla. Tämä oli oikea ratkaisu, vaikka Virossa emme juurikaan autoa tarvinneet. Autossa oli helppo säilyttää matkatavarat laivareissun ajan eikä auton mukaan otto Tallinnaan ollut kallista. Kaikkein raskainta reissussa oli automatkat Pori-Helsinki välillä ja odottaminen, että pääsemme ajamaan laivaan. M on vilkas luonne ja hän ei viihdy kauaa paikoillaan. Viihdytyskeinot odottaessa meinasivat loppua kesken.

Yhtenä iltana lähdimme koko perheen voimin illastamaan hieman parempaan ravintolaan. Ravintolat Tallinnassa eivät ole kovinkaan lapsiystävällisiä ja rattaiden kanssa sisällemeno tuottaa vaikeuksia rappusten vuoksi. M:lla oli mukana omat pihvinsä ja maissinaksuja, joiden kanssa hän viihtyi pitkään ja näin saimme syödä omatkin ruokamme jälkiruokiin asti rauhassa. Kannattaa varata mukaan jotakin helppoa ja vauvan herkkuvälipaloja, joita vauva voi syödä viihdyttääkseen itseään. Kun syöminen alkoi kyllästyttämään, alkoi M lirkuttelemaan vieraille ja suomalaisturistit pitivät M:lle seuraa, jotta saimme syödä jälkiruuatkin rauhassa.

Parin päivän reissu Tallinnassa oli minulle riittävästi. Tällaisissa tilanteissa minulla on tapana stressata ja vauvan kanssa matkailu ei ole itselle lomaa. Olin hyvin helpottunut, kun pääsimme kotiin. Ulkomaan matkat pidemmälle ja useammalle päivälle lapsen kanssa eivät ole minua varten. Ehkä sitten kun M on vanhempi. Kuitenkin nyt lähitulevaisuudessa päätin matkata pidemmille reissuille joko yksin, ystävien kanssa tai mieheni kanssa kahdestaan.

Ensimmäiseksi reissuksi/ kokeilumatkaksi matka sujui kuitenkin paremmin mitä odotin. Jos koet olevasi stressaaja kuten minä, kannattaa kokeilla ensin hieman lyhkäisempää reissua ja totuttaa vauvaa matkusteluun.

Joskus koittaa se päivä, kun matkustamme pidemmälle aurinkomatkalle koko perheen voimin! ..no koirat jätämme mummulaan hoitoon.

Matkaterveisin,

-J