Avasin sen tasa-arvovaltuutetun vastauksen. Onkohan tämä joku standard procedure, että nämä merkataan nykyisin salassapidettäviksi? Mitä tämä tarkoittaa, saanko siis kertoa mitä tässä vastauksessa todettiin?

Valviran kanssa kun kirjoittelin leimat ilmestyivät kirjeisiin sitten, kun vihjaisin, että minusta aiheesta olisi syytä käydä julkista keskustelua.

En ole juristi, mutta hyvä ystäväni on. Hän kummasteli kun kerroin että monet saamani viranomaisten vastaukset rituaalisilpomisiin liittyviin kysymyksiin on merkattu salassapidettäviksi. Koska jos itse haluan tuoda aihetta esille, ja suojelen lapsen henkilöllisyyttä, tunnistetietojen mustauksen pitäisi riittää?

——————————————————————————————————————–

Suomessa on julkisuusperiaate, jonka mukaan viranomaisten toiminnan tulisi olla läpinäkyvää. Kurkkasin oikeusministeriön sivuilta, mitä julkisuuslaista todetaan. Tällaista siellä kerrotaan:

Salassapitovelvollisuus vain lain perusteella

Julkisuuslakiin sisältyvät säännökset asiakirjan salassapitovelvollisuuden ja vaitiolovelvollisuuden perusteista ja niiden välisestä suhteesta. Lain mukaan asiakirja on pidettävä salassa, kun se laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta tai muussa laissa on säädetty salassa pidettäväksi tai jos se si

sältää tietoja, joista on laissa säädetty vaitiolovelvollisuus (salassapitoperusteiden lakitasoisuus; 22 §). Asiakirjasalaisuuden ja vaitiolovelvollisuuden alat vastaavat toisiaan. Yleisimmät salassapitoperusteet on keskitetty julkisuuslain 24 §:ään.

Vaitiolovelvollisia ovat julkishallinnon virkamiesten, viran- ja toimenhaltijoiden, työntekijöiden ja luottamustehtäviä hoitavien lisäksi myös mm. viranomaisessa tosiasiallisesti työskentelevät, kuten vapaaehtoistyötä vanhustenhuollon laitoksissa tekevät (23 §).
 

Salassapito usein vain osittaista

Se, että asiakirjaan sisältyy joitakin salassa pidettäviä tietoja tai osia, ei oikeuta pitämään koko asiakirjaa salassa. Tieto on annettava tällöin muusta osasta asiakirjaa (10 §). Jos asiakirja on säädetty salassa pidettäväksi yksityisyyden suojan toteuttamiseksi, usein riittää, että asianomaisen tunnistetiedot poistetaan asiakirjasta.
 

Julkisuus lähtökohtana tulkintasäännöissä

Julkisuusperiaate merkitsee, että viranomaisen asiakirjan julkisuus on pääsääntö ja salassapito poikkeus. Tämä julkisuuden ensisijaisuus samoin kuin julkisuusperiaatteen tarkoitus tulee ottaa huomioon uutta lakia sovellettaessa (17 §). Tiedonsaantia ei saa rajoittaa ilman asiallisia ja laissa säädettyjä perusteita eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeen.

Vastaus pyyntööni kannanotosta tai osallistumisesta rituaalisilpomisista käytävään keskusteluun on merkitty salassapidettäväksi julkisuuslain 24 §:än kohtien 25 ja 32 perusteella. Ne kuuluvat näin:

25) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai työhallinnon henkilöasiakkaasta sekä tämän saamasta etuudesta tai tukitoimesta taikka sosiaalihuollon palvelusta tai työhallinnon henkilöasiakkaan palvelusta taikka tietoja henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta taikka tietoja henkilön seksuaalisesta käyttäytymisestä ja suuntautumisesta; (11.12.2002/1060)

Lapsenihan ei saanut terveydenhuollon palveluja, vaan oli väkivaltarikoksen uhri, eikä hän ole esim. sosiaalihuollon asiakas. Muuta tietoa hänen terveydentilastaan asiassa ei ole kuin se, että teon seurauksena häneltä puuttuu esinahka. Se on luonnollisesti tullut ilmi myös julkisista tuomioista ja asian tiimoilta tehdystä uutisoinnista, joissa tekoa on kuvattu paljon yksityiskohtaisemmin. Ja käy ilmi vaikka uimahallissa käydessä. Minä olen lapseni ainoa huoltaja ja valvon hänen etuaan. En ole tuonut esille hänen tai edes omaa henkilöllisyyttäni julkisesti, enkä nimennyt lasta myöskään yhteydenotossani tasa-arvovaltuutettuun. Vastauksessa ei käsitellä lapseni terveydentilaa eikä se ole asia, mihin haluan kannanottoa, vaan tasa-arvon toteutuminen tämän väkivaltaisen riitin osalta.

32) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön poliittisesta vakaumuksesta tai tietoja henkilön yksityiselämän piirissä esittämistä mielipiteistä taikka tietoja henkilön elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista; asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön toimimisesta poliittisessa tai muussa luottamustehtävässä tai henkilön pyrkimisestä sellaiseen tehtävään samoin kuin henkilön osallistumisesta poliittisen puolueen perustamiseen ja rekisteröintiin tai valitsijayhdistyksen perustamiseen vaaleja varten, ovat kuitenkin julkisia.

Hmm. Lapseni elintavoista tai mielipiteistä tässä ei ole kysymys vaan minun, ja esitän niitä ihan julkisesti koska se on tärkeää ja lapseni sekä muiden lasten edun mukaista. Mikä on ”niihin viitattava henkilökohtainen olo”? Käytännössä kaikki, mitä kirjeessäni esitin, on tullut jo ilmi julkisista tuomioista, lukuunottamatta nimeäni jota joka tapauksessa en julkaisisi koska lapsen yksityisyys. Jos kyse on minun tiedoistani, ei niissä ole mitään salassapidettävää. Jos taas kyse on tasa-arvovaltuutetun mielipiteistä, niin ylläri pylläri, vastauksessa ei niitä edes ole.

———————————————————————————————————————————————-

En tajua. Kuka on nyt tyhmä, minä vai valtuutetun toimisto? Ketä tällä halutaan suojella? Tuleeko mulle joku linjoja pitkin jos kerron täällä näin, mitä tasa-arvovaltuutettu tuumaa siitä, että poikia saa Suomessa silpoa uskon nimissä?