Rooma, osa 2

Hehkutus senkun jatkuu. On mukava muistella matkaa ihan vain omaksi huviksi.

Meidän hotellihuone! Tai Bed and breakfast paikka taisi olla. Niin hienosti sisustettu. Kaiken tuon krumeluurin lisäksi katossa oli ornamenttikoristeita, ja huonekorkeus oli varmaan viisi metriä. Hotelli on tärkeä osa matkaa, joten oli mahtavaa, että huone mukaili roomalaista tyyliä. Kylppäri oli jättikokoinen, aamiaiseksi aulasta sai hakea mehua ja kahvia, ja ovenripaan ripustettiin joka aamu kori, josta löytyi tuoreita leipiä ja croissantteja. En ole ikinä ollut noin halvassa, mutta hienossa majoituksessa. (Paljastan, että 8 päivän matka maksoi suorine lentoineen ja hotelleineen 360 euroa henkilöltä. Jälleen yksi  hyvä syy matkustaa sesonkien ulkopuolella. Ja asuttiin siis vielä ihan keskustassa.)

Rapistunutta, mutta romanttista.

Päädyttiin kolme tai neljä kertaa jonnekin korkealle, josta avautui näkymä koko kaupunkiin. Tämä kuva on Gianicolo-kukkulta. Muut mukavat näköalat löytyivät Vatikaanin museon ikkunasta ja Espanjalaisten portaiden yläpäästä.

Gianicolon kukkulalta laskeudittiin alas Trasteveren kaupunginosaan, joka on ylivoimaisesti Rooman keskusta-alueen kiintoisin kaupunginosa. Kapealle kadulle oli juuttunut auto poikittain. Kuljettaja yritti venkslata autoa eestaas, vaikka tilaa oli muutamia senttejä. Kävelijät eivät mahtuneet ohittamaan autoa, joten lopulta meitä oli yli kymmenen viittoilemassa kuljettajalle ohjeita ja odottamassa, että päästään eteenpäin.

Trasteveressa ei piitattu tämän ravintolan turisti-menu vastaisesta kyltistä, vaan löydettiin sattumalta tupaten täynnä oleva pieni ravintola, josta löytyi neljän ruokalajin lounasmenu 10 eurolla. Oli turisteille fiksattu menu tai ei, niin herkullista se oli.

Upeita, kuka ties kuinka vanhoja yksityiskohtia löytyi joka kadunkäänteestä.

Eräänä iltana ravintola tarjosi alkuskumpat. Siellä söin myös satumaisen hyvää sitruuna-katkarapu-pastaa.

Törmättiin myös hyvin hämärään kauppaan, jonka näyteikkunassa myytiin kalliilla  mm. diktaattori-aiheisia viinejä. Kuvasta rajautui pois esimerkiksi pullot erilaisilla Hitler-etiketeillä.

Uhkasin syödä jäätelö joka päivä, ja niin myös tein. Taisin maistaa yhteensä 14 eri makua + poikaystävän annoksia. Parhaiksi mauksi valikoituivat kiivi ja banaani.