Tämä on viimeinen kuvapläjäys Roomasta, lupaan.

Totuuden suu ei purrut sormiani poikki, joten olin rehellisellä asialla. Vähän jännitti silti käteni puolesta.

Jälleen Trasteveressa pyykkien, kasvien ja vespojen keskellä.

Vatikaanin museossa meni monta tuntia. Sikstuksen kappeli oli upea, mutta muuten kaikkea oli liikaa. Kaikkeen prameuteen tottui nopeasti, ja lopulta kultauksia, ornamentteja, patsaita ja maalauksia ei enää erottanut toisistaan.

Myös Pietarin kirkko oli jotenkin makuuni liian suureellinen ja koristeellinen. Matkalla opinkin, että Colosseumia ja Vatikaania hienompia kokemuksia olivat päiväunet, aurinko ja hyvä illallinen. Olen silti onnellinen, että olen päässyt näkemään historian rakennustaidon ihmeitä.

Espanjalaisilla portailla ikuistettiin varmasti hieno hääpotretti. Morsian oli niin kovin kaunis.

Samaisilla portailla istuskeltiin varmasti yli tunnin verran. Aurinko paistoi niin, että lopulta uskaltauduin ottamaan takin ja huivin pois.

Jossain pimeällä kujalla törmäsi Marioon, toisaalla taas itämaiseen tunnelmaan. Punaisten lamppujen luona aivan Will Ferrelin näköinen mies suositteli meille ravintolaa, jossa soi jazz.