Fiilikset:hymyilyttää, hymyilyttää ja hymyilyttää

Tänään hymyilyttää! Eilinen Red Hot Chili Peppersien keikka oli aivan MAHTAVA. Menee kylmät väreet vieläkin, ja minulla meinasi päästä itku kun kuulin By the way:n alkusoundit. Toinen lempparini Dani California nousi myös minulle keikan kohokohdaksi, ja keikalla kuultiin monia muitakin bändin hittibiisejä. Lavan screenit olisivat voineet olla hieman suuremmat, mutta muuta miinuspuolta järjestelyistä en löydä. Meillä oli katsomopaikat, ja suunnittelimme kentän puolelle kiipeämistä, mutta emme kuitenkaan vieneet ideaamme toteutusasteelle. Katsomostakin oli kivaa jammailla. Ihana ystäväni oli mahtavaa keikkaseuraa! <3 

Keikalle oli järkkäreiden tuominen kielletty. Kännykkäkameralla oli erittäin vaikea edes yrittää vangita tunnelmaa, jonka tummuva elokuun taivas, uskomattomat viisikymppiset rock-virtuoosit ja 30 000 päinen yleisö saivat aikaan.

Keikan jälkeen hipsin kotiin minimiehen ja sen vähän isomman viereen, mutta sain unta vasta joskus aamuyöllä. Arvatkaa mikä biisi soi mielessä.

Tänään pakkaan kimpsut ja kampsut, Vauvan ja koiran ja hurautan viikoksi vanhempieni luo kotikaupunkiini Raumalle. Mies lähtee työreissulle, ja ajattelin että nyt isovanhemmilla on hyvä tilaisuus viettää aikaa pojan kanssa. Siinä sivussa minä saan nauttia äidin ruuista ja koiranulkoilutusavusta. 😉