Kusmi-tauko

Aamulla kurkku pisteli varoittavasti, hanskat tuntuivat liian ohkaisilta ja kirjakassini liian painavalta. Päätin, että tänään minua ei näy take away -kuppeineni yliopiston tietokoneluokassa, vaan teen meidän keittiönpöydän ääreen oman työskentelypisteen. Täällä naputtelen prosetyötä viltti niskassa ja yritän olla sortumatta kaikkiin pieniin puuhiin joita alan tehdä aina kotona opiskellessani. Kurkun kutittelu on saanut minut tänään kaipaamaan teetä aivan erityisesti, ja melkein hypähdin tasajalkaa ilosta muistaessani laivareissulta bongaamani Kusmi-aarrepaketin.

(Pitäisiköhän minun muuttaa tämä teeblogiksi, sillä aion tehdä taas postauksen teestä.)

Availin onnessani pieniä peltipurnukoita, enkä osannut päättää ottaisinko ginger-lemonia, Imperial labelia jossa on vihreää China-teetä appelssiinin, vanilijan, kanelin ja lakritsin vivahteilla, rose greenia, spearmint green teetä vai mansikkaista vihreää. Tälläisistä ongelmista minä suorastaan tykkään. Nuuhkin puruja ja huokailin mielessäni, että voi kun nämä ovat niin nättejäkin. 

Sitten joskus kun nuo purkit ovat kaikki tyhjentyneet teepannuuni, aion säilyttää ne ja muuttaa korurasioiksi.

Pohdin juuri, että tälläisiä kotiopiskelupäiviä pitäisi ottaa useamminkin. Kuka on sanonut, että minun pitää työskennellä luennottomina päivinä juuri yliopistolla kirjojen, paperikasojeni ja word-tiedostojeni kanssa, jos voisin tehdä saman kotona villasukissa ja collegehousuissa, vilttiin kietoutuneena, sytyttää tuikku palamaan ja juoda pahvimukien sijasta kahvini ja teeni omista Mustaviinimarja-kupeistani ja murustaa näppäimistölle croisanttia?

Teentuoksuista tiistaita teille ihanille.